torstai 2. huhtikuuta 2009

The Revenge of Gaia

James Lovelock, The Revenge of Gaia: Why the Earth Is Fighting Back – and How We Can Still Save Humanity. Penguin Books, London, UK, 2006.

James Lovelock on brittiläinen tiedemies, joka on tutkinut ihmistä, ympäristöä ja tulevaisuutta jo 1940-luvulta lähtien. Pitkään uraan on mahtunut kemiaa, lääketiedettä, geofysiikkaa, areologiaa, ilmakehän tutkimusta, keksintöjä NASA:n leivissä (mm. ilmakehän koostumusta mittaavia laitteita) jne. Lovelock on tullut tunnetuksi Gaia-hypoteesistaan, jonka mukaan maapallo on organismi, jonka biosfääri on elämää ylläpitävään tasapainotilaan pyrkivä itsesäätelevä systeemi. Planeetan antropomorfisointi on pyrkimys muuttaa ihmisen asennetta planeettaa kohtaan.

Revenge of Gaia esittää, että ihmisen jalanjälki tällä planeetalla uhkaa maapallon kykyä ylläpitää tasapainotiloja ja siten sellaista elämää, jossa ihminen olisi osana. Lovelock pitää lämpötilojen nousua väistämättömänä, eikä hän tyydy "varovaiseen optimismiin". On yksinkertaisesti myöhäistä. Hän esittelee ilmaston lämpenemisen mekanismit ja välittömät seuraukset. Lämpeneminen pahenee, jos teollisuusmaita kohtaa pitkä taantuma, koska ilmakehän yläkerroksissa pienhiukkaset vähenevät teollisuustuotannon hiipuessa, jolloin maapallolle pääsee enemmän valoa ja lämpöä. Tähän asti pienhiukkaset kiinnittyessään vesipisaroihin ovat heijastaneet osan auringonvalosta takaisin avaruuteen (global dimming). Sitten hän toteaa, että vedestä tulee pula, ruoantuotanto häiriintyy, meren pinta nousee ja miljoonat etsivät uutta kotia. Maailmaa, jossa ihmispopulaatio voisi elää mukavasti, ei kauaa ole. Merkittävä osa pinta-alasta muuttuu autiomaaksi.

Kaupunkivihreät -kuten minä- saavat osin ansaitsemaansa kritiikkiä. He suosivat luonnonmukaista viljelyä, mutta eivät mieti, miten pian 7 miljardin ihmisen populaatio ruokitaan. Luomu tuottaa per hehtaari vähemmän tehoviljely. Luonnonmukainen viljely rehevöittää jokia ja järviä. Tarkoitus vihreydessä on hyvä, mutta käsitykset hyvästä ja huonosta ovat Lovelockin mukaan myyttien varassa. Kestävä kehitys on käsitteellinen ristiriita. Sen sijaan, että pelastetaan harvinaisia apinalajeja tropiikissa, pitäisi miettiä, miten selvitään sivilisaationa. Lovelock on vanha, ja hän on elänyt läpi toisen maailmansodan, jolloin Britanniassa nähtiin nälkää. Näkökulma on siten väistämättä toinen kuin 1970-luvulla syntyneellä yltäkylläisyydessä kasvaneella kaupunkilaisella, jolla ei ole omakohtaista kokemusta edes ruoantuotantoon. Hänen mukaansa populaatio, jota maapallo voi kestävästi ylläpitää, on 0,5 -1,0 miljardia.

Kaupunkivihreät suosivat uusiutuvia energiamuotoja, kuten tuulivoimaa, jotka ovat tietenkin ilmaston kannalta parempia kuin turve, öljy tai hiili, mutta joiden todennäköinen osuus koko energian tuotannosta ei kasva riittävän nopeasti heikon hyötysuhteen vuoksi. Lisäksi häntä kiusaa tuulivoiman vaikutus maalaismaiseman estetiikalle. Lovelock näkee ydinvoiman ainoana vaihtoehtona, jos halutaan ylläpitää teknologinen sivilisaatio. Hän kuitenkin keskittyy energian tarjontaan, vaikka kulutuksen leikkaaminen on kustannustehokkaampaa. Ydinjätteen loppusijoittaminen on ongelma, eikä Lovelock kiistä riskejä. Hiilen ja öljyn polttamisessa ongelmat eivät ole riskejä vaan väistämättömiä ja peruuttamattomia seurauksia, jotka ovat satunnaisia ydinonnettomuuksia pahempia. Mene ja tiedä. Lovelock ehdottaa ydinjätteen hautaamista sademetsiin, jolloin metsät olisivat suojassa ihmisen ahneudelta.

Lovelock viittaa tutkimustuloksiin sangen vähän, ja missä viitteitä on, hän viittaa ystäviinsä. Kirjassa on suoranaisia virheitä. Esimerkiksi meriveden suolapitoisuus ei ole 6% vaan 3,5%. Tanskan energiantuotannosta 20% perustuu tuulivoimaan, mikä on huomattavasti enemmän kuin Lovelock antaa ymmärtää. Revenge of Gaia on radikaali näkemys keinoista, joihin pitäisi tarttua. Ilmastoennusteet sen sijaan synkkenevät kaiken aikaa, joten niiden kohdalla kirja on vain piirun verran edellä. Puutteineen kaikkineen kirja haastaa ajattelemaan - ikävä kyllä faktat pitää tarkistaa muualta ennen sitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti