tiistai 15. syyskuuta 2009

The Screenwriter's Bible

David Trottier, The Screenwriter's Bible - A Complete Guide to Writing, Formatting, and Selling Your Script, 4th edition. Silman-James Press, Beverly Hills, CA, USA, 2005.

Yhdysvaltalainen David Trottier on käsikirjoittanut elokuvia, opastanut muita kirjoittajia ja toiminut markkinointijohtajana. The Screenwriter's Bible ammentaa tästä taustasta; sen slogan on "kuusi kirjaa yhdessä" ja kirja käsittää käsikirjoittamisen perusteet, käsikirjoittamisen harjoituskirjan, käsikirjoittamisen muotoiluoppaan, käsikirjoittamisen kirjoittamisoppaan, myynti- ja markkinointioppaan ja lähdeluettelon. Missä määrin nämä ansaitsevat tulla mainituksi kirjoina on makuasia.

Ensimmäisessä "kirjassa" Trottier esittelee siis tarinan anatomian: 1) katalyytti sotkee alussa vallitsevan tasapainon ja lähettää tarinan uuteen suuntaan, sitten 2) käänne (Big Event) potkaisee päähenkilön liikkeelle, 3) nipistys (pinch) kohottaa tarinan panoksia, jotka johtavat 4) kriisiin ja ratkaisevaan 5) loppukoettelemukseen. Tarinan langat solmitaan lopuksi 6) oivalluksen (realisation) kautta. Kaavansa tueksi Trottier ravaa läpi kymmeniä elokuvia palauttaen niiden rakenteen kuuteen mainittuun osaan. Tarinassa on usein kaksi tasoa: ulkoinen/toiminnallinen, joka perustuu henkilöhahmojen päämääriin (goal), ja sisäinen/henkinen, jossa käsitellään henkilöiden tiedostamattomia tarpeita (need). Toisaalta esimerkiksi vanhoissa James Bondeissa on pelkkää päämäärää, eikä tapahtumien alla väreile mitään psykologiaa. Trottier esittelee lyhyesti käsitteet taustatarina, sivuhenkilö, genre, teema jne. Hän myös mainitsee joitain elokuva- ja televisiokäsikirjoituksen eroja.

Toinen osa on jonkinlainen harjoituskirja. Siinä edetään vaiheittain kohti käsikirjoituksen ensimmäistä versiota aina muusan kutsumisesta tekstin korjaamiseen. Kukin vaihe tiivistetään ranskalaisiksi viivoiksi, ja työn tueksi Trottier tarjoaa lomakepohjia.

Kolmas osa käy läpi, miltä valmiin käsikirjoituksen tulee näyttää kirjasinta, marginaaleja ja rivinvaihtoja myöten. Osan lopussa on sanasto (varatut sanat) ja hakemisto.

Neljäs osa tarkastelee näytekäsikirjoitusta (spec script), jolla aloittava kynäilijä toivoo pääsevänsä ammattimaisen kirjoittamisen syrjään kiinni. Kirja esittelee raakavedoksen muutamasta kohtauksesta, joissa kaikissa on oma puutteensa ja jotka Trottierin käsissä tiivistyvät toimivammiksi. Koska elokuva ei voi välittää henkilöhahmojen mielenliikkeitä, kaikki kerronta täytyy olla ulkoista, kameralla kuvattavaa. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö teksti voisi sisältää nyansseja, päinvastoin.

Kirjan viides osa on yhdysvaltain länsirannikon agentti- ja studioskenen mekanismien luonnostelua. Hyvä käsikirjoitus ei nouse pintaan tietenkään omin voimin, vaan jonkun täytyy lukea se, kirjoittajan täytyy pommittaa agenttiaan juuri sopivin väliajoin ja olla juuri sopivan lipevä. Yhteydenpitoon Trottier suosittelee myyjien käyttämiä puheluskriptejä, joissa vastaajan jokaiseen reaktioon on valmis vastaus. Kirja tarjoaa myös opastusta kirjeiden yms. tiivistelmien pitämiseen. Jos haluaa kirjoittaa elokuvia työkseen, näin ilmeisesti täytyy tehdä päästäkseen pinnalle.

Kirjan kuudes osa koostuu yhteystiedoista.

Letter-kokoon taitettu kirja on ärsyttävän kookas, mutta ajatus on ilmeisesti ollut näyttää käsikirjoitusmuotoilua oikeassa koossa. Kirjan sivuille jää runsaasti tyhjää tilaa, ja teksti on kauniisti sanottuna väljää. Parhaimmillaan Trottier on esimerkkien kanssa: kuinka vedos kääntyy oppaan käsissä tiiviimmäksi ja mihin muutokset perustuvat. Ehkä alkava elokuvakäsikirjoittaja hyötyy myös Trottierin ohjeista käsikirjoituksen myymiseksi Yhdysvaltain länsirannikon hieman erilaisessa maailmassa. Kirjan nimeäminen raamatuksi on varmasti harkittu päätös, mutta suomalaisesta näkökulmasta nimi herättää katteettomia odotuksia. Tosin, kyllä kirjan avulla varmasti käsikirjoituksen saa aikaiseksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti