sunnuntai 2. toukokuuta 2010

Medieval Town Plans

Brian Paul Shindle, Medieval Town Plans. Shire Publications, Princes Risborough, Buckinghamshire, UK, 1990.

Paul Shindle on toiminut Salfordin yliopiston maantieteen lehtorina vuodesta 1972 erikoisalanaan Englannin keskiajan maantiede. Medieval Town Plans on kirja Englannin keskiajan kaupunkikaavoista. Kirja yhdistää arkeologisia löytöjä, kirjallisia lähteitä, karttoja ja kaupunkien edelleen näkyviä piirteitä ja piirtää kevyet ääriviivat keskiaikaiselle kaupunkisuunnittelulle.

Brittein saarilla normannivalloituksen jälkeen urbanisoituminen lähti nopeaan kasvuun. Kaupunkeja oli perustettu seutujen puolustukseksi, mutta pian kaupankäynti alkoi vauhdittaa kehitystä, vaikka kaupan ja kaupunkien välinen suhde on Shindlen mukaan klassinen muna-kana -ongelma.  Kasvusta huolimatta vain noin 5% populaatiosta asui kaupungeissa aina 1700-luvun alkuun asti.

Mikä sitten on keskiaikainen kaupunki? Keskiajalla kaupungit palvelivat osin eri tarkoitusta kuin nykyään. Shindle luettelee joukon usein esiintyviä piirteitä, kuten perustamiskirja (charter), maanvuokra (burgage), burgus-viittaukset aikalaisteksteissä, verotus (taxed as a borough), edustaja parlamentissa, muurit tai vallit, suunniteltu pohjakaava, tori, rahapaja, tiivis asutus, asema paikallisena keskuksena jne. Englannissa oli keskiajalla tiivitä asutuskeskuksia, jotka eivät nauttineet kaupungin statusta.

Shindle esittelee piirteitä kaupunkien sijaintikohteista, mitkä piirteet vaikuttivat paikan valintaan ja sen elinvoimaisuuteen. Luonnollisesti tiet ja vesistöt suosivat kaupankäyntiä, mutta esimerkiksi Walesissa kaupunkeja perustettiin puolustukseksi englantilaisia hyökkäyksiä vastaan. Lisäksi alkuun kaupunkeja syntyi linnojen, luostareiden ja kirkkojen ympärille, mutta kaupan merkityksen kasvaessa ne näivettyivät ilman hyviä yhteyksiä.

Kaupunkien pohjakaava oli usein seurausta niiden synnystä ja kehityksestä. Teiden risteyksiin tai teiden varsille syntyneet kauppapaikat johtivat pääväyliä mukailevaan kaavaan. Jotkin kaupungit (esim. Ludlow, Salisbury) suunniteltiin ruutukaavan muotoon, jotkin olivat suorakaiteen muotoisia roomalaisten jäljiltä. Useimmat kaupungit olivat kuitenkin sekoitus erilaisia, eri aikoina tehtyjä päätöksiä.  Shindlen mukaan useimmat keskiaikaiset kadut olivat leveitä -- erityisesti pääkadut, joilla pidettiin markkinoita. Kapeat ja koukeroiset "keskiaikaiset" kadut ovat seurausta tonttien pilkkomisista (julkisivut pääkatujen varrella olivat hyvin haluttuja) ja torien "täyteen" rakentamisista, eli leveä katu jaettiin kahtia nauhana kulkevin rakennuksin.

Kirja esittelee lyhyesti muurien, kirkkojen, torien ja lähiöiden vaikutusta kaupunkikaavaan. Lopuksi Shindle esittelee keskiaikaisen Ludlowin eri piirteitä ikään kuin malliesimerkkinä. Hän toki alleviivaa, että keskiajasta voidaan tehdä vain karkeita yleistyksiä. Paikalliset erot olivat suuria, eikä monista asioista ole säilynyt tietoa meidän päiviimme. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti