maanantai 14. lokakuuta 2013

Arabian Sands

Wilfred Thesiger, Arabian Sands (1959). Penguin Books, London, UK, 1991.

Vaikka suurten tutkimusmatkojen aika alkoi olla ohi toiseen maailmansotaan mennessä, maailman kartalla oli muutama valkoinen läiskä.  Yksi kartoittamaton alue kattoi Arabian niemimaan kaakkoisosan aavikon Rub’ al-Khalin eli Tyhjän neljänneksen. Aavikkoa ja sen reunamia asuttivat äärimmäisiin olosuhteisiin sopeutuneet paimentolaiset, beduiinit. Kun Persianlahden rannikon tuntumasta alkoi löytyä öljyä 1930-luvulta eteenpäin, länsimaiset geologit riensivät paikalle autoineen ja lentokoneineen ja paikallinen kulttuuri muuttui tyystin.

Wilfred Thesiger oli viimeinen brittiläisen imperiumin yläluokkaisista tutkimusmatkailijoista. Arabian Sands on kuvaus hänen matkoistaan Tyhjän neljänneksen ympäri ja halki vuosina 1945-1950. Ennen matkaansa Arabiaan Thesiger ehti vaeltaa silloisen Abessinian eli Etiopian sisämaihin. Hän palveli toisen maailmansodan aikana Sudanissa ja kulki sen aavikoita ristiin rastiin. Kun hänelle tarjottiin sodan jälkeen tehtävää selvittää ajoittaisten ("raamatullisten") heinäsirkkaparvien syntymisen edellytyksiä niemimaan eteläosissa, hän tarttui nopeasti tilaisuuteen. Matkat Arabiaan beduiinien pariin olivat pitkäaikaisen haaveen täyttymys koneita ja edistystä halveksivalle Thesigerille. Hän lähti sinne omien sanojensa mukaan viime tingassa, koska paikallinen kulttuuri oli nopeasti muuttumassa.

Thesiger kokosi retkikuntia paikallisista beduiiniheimoista ja ratsasti kamelein Omanin ja Jemenin vuoristosolia sekä Tyhjän neljänneksen dyynejä. Äärimmäisen kuivuuden, ryöstöretkien, epävarmojen poliittisten liittolaisuuksien ja tuntemattomien taipaleiden vaarat hitsasivat ydinporukan tiiviiksi seurueeksi. Thesiger näkee beduiinien kulttuurin tuloksena äärimmäisistä oloista, eikä säästele sanojaan sitä ylistäessään. Vieraanvaraisuudessa tai kunniantunnossa harva vetää vertoja näille köyhille paimentolaisille. Heidän taitonsa hyödyntää erämaata ja kykynsä kestää sen vaivoja ovat ylivertaiset. 

Silti elämää ja elinehtoja aavikolla säätelevät hallitsemattomat luonnonvoimat, joten beduiinit ovat taipuvaisia fatalismiin. Beduiininaisia matkakertomuksessa ei tosin esitellä; heitä ei kulje matkoilla eikä juuri näy nuotiotulilla. Eikä vieraanvaraisuus ulottunut omanilaisten heimojen piirissä kristittyihin. Thesiger joutui seurueineen muutaman kerran hengenvaaraan etsiessään jalansijaa, jolle kukaan eurooppalainen ei ollut asettunut.

Arabian Sands on erinomainen matkakertomus. Se on yhdistelmä maantiedettä, antropologiaa, historiaa ja toimintaa. Yksinkertaista ruokaa, heimokahakoita, janoa ja kuivaa erämaata. Kirjassa on otos valokuvia ja muutama upea käsinpiirretty kartta.

2 kommenttia:

  1. Lähi-Itä pursuaa mielenkiintoisia historiallisia tarinoita. Omia suosikkejani on esimerkiksi 1100-luvulla Rikhard I:n kristittyjä ristiretkeläisiä vastaan käynyt Saladin tai sitten modernimpi Lawrence of Arabia aka T.E. Lawrence. Ei muuta kuin "off the beaten path" ja sivumaisemista löytyy läjäkaupalla kiehtovia historiallisia tapahtumia. Itse havahduin juuri George Clooney tulevan elokuvan trailerin myötä WWII:n täysin itselleni tuntemattomasta tapahtumasta "Monuments Men" ja varsinkin elokuvan perustuvasta kirjasta. Highly interesting.. http://tinyurl.com/p88w79b

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienointa oli Richard I:n paluumatka: Kuningas jää panttivangiksi Saksaan. Lunnaita varten Englannissa kansaa verotetaan kovin ottein. Erilaisissa Robin Hood -tarinoissa kuningasta odotetaan takaisin korjaamaan aateliston harjoittama riisto -- ja tavallaanhan lunnaiden jälkeen niin käy.

      Enpä olisi uskonut näkeväni enää Bill Murrayta tai John Goodmania toimintaelokuvassa.

      Poista