sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Novellihaasteen kooste

Nyt päättyvässä novellihaasteessa sain luettua kolmekymmentä novellia, joista kahdestakymmenestä kahdesta kirjoitin novelliarvion. Pari luettua novellia jää haasteen ulkopuolelle, koska kirjoittaakseni niistä minun pitää lukea jotain muuta. Saldo ei ole erityisen suuri, enkä ehtinyt lukea kokonaan kuin kaksi kokoelmaa. Samuel Beckettin Piiritetyn huoneen novelleissa (2000) oli vieläpä vain kolme novellia. A. M. Homesin kokoelmasta osin juuri kiirehtimisen vuoksi jäi puolet novelleista ilman mainintaa.

- BECKETT, Samuel: Loppu (1946).
- BECKETT, Samuel: Karkotettu (1947).
- BECKETT, Samuel: Rauhoittava lääke (1955).
- BIERCE, Ambrose: The Damned Thing (1893).
- HARTE, Francis Bret: The Outcasts of Poker Flat (1869).
- HAWTHORNE, Nathaniel: Young Goodman Brown (1835).
- HOMES, A. M.: Adults Alone (1990)
- HOMES, A. M.: The Bullet Catcher (1990) 
- HOMES, A. M.: Chunky in Heat (1990)
- HOMES, A. M.: Esther in the Night (1990)
- HOMES, A. M.: The I of It (1990)  
- HOMES, A. M.: Jim Train (1990)
- HOMES, A. M.: Looking for Johnny (1990)
- HOMES, A. M.: A Real Doll (1990) 
- HOMES, A. M.: Slumber Party (1990)
- HOMES, A. M.: Yours Truly (1990)
- IRVING, Washington: The Adventures of the German Student (1824). 
- LEAVITT, David: Counting Months (1983).
- LEAVITT, David: Territory (1983). 
- LIUKKONEN, Tero: Jeesus (2009).
- LIUKKONEN, Tero: Kohti aamua (2009).
- LIUKKONEN, Tero: Yoko Onon puu (2009).
- LOVECRAFT, H. P.: Dagon (1919).
- LOWRY, Malcolm: Strange Comfort Afforded by the Profession (1953).
- MELVILLE, Herman: The Fiddler (1854). 
- O’BRIEN, Fitz James: What Was It? (1859)
- POE, Edgar Allan: MS. Found in a Bottle (1833). 
- RIDDELL, J. H.: Nut Bush Farm (1882).
- RIDDELL, J. H.: The Open Door (1882).
- TWAIN, Mark: Luck (1891). 

Siinä se.

* * *

Otin novellihaasteen kirjoitushaasteena ja yritin keksiä mielekkään tavan käsitellä novelleja kirjablogissa. Kehittämällä mielenkiintoisen tavan käsitellä novelleja lukisin ja kirjoittaisin niistä useammin. Nyt tuntuu, etten haluaisi tehdä mitään muuta.

Jokaisen novellin arvioiminen erikseen ei ole tietenkään tavattoman omaperäistä tai kekseliästä. Koska novellit ovat melko usein esimerkiksi romaaneja lyhyempiä, täytyy kirjoittaessa käsitellä aiempaa pienempiä asioita ja havaintoja. Näin arvion kirjoittamiseen menee usein enemmän aikaa kuin novellin lukemiseen. Kirjoittaminen on ajattelua, ja mitä enemmän sitä tekee, sitä hitaammaksi se käy. Tämä voi olla myös varhainen merkki ikääntymisestä.

Vanhempien, 1800-luvulla julkaistujen novellien kylkeen liimasin toisinaan ohuen kerroksen kirjallisuudentutkimusta, jolloin kirjoitukseni horjahti kirjallisuusesseen suuntaan. Olen kuitenkin ensisijaisesti asiantuntematon peukuttaja, joten vein tekstiä ”blogahtavampaan” suuntaan lisäämällä omia (tai keksittyjä) kokemuksia ja pitkiä aasinsiltoja. Nojasin näihin tekniikoihin ja karkeisiin asiavirheisiin kirjoittaessani puhtaasti omin voimin ilman kokeneen kirjallisuudentutkijan ohjausta.

Lähteisiin vajoaminen on yksinkertaisesti nautinto. Olen ottanut toisinaan joitain varovaisia siihen suuntaan vanhempien teosten kanssa parin viime vuoden aikana, mutta nyt novellihaasteessa tämä vietti pääsi valloilleen. Se ei ole pelkästään teoksen symboliikan tai tematiikan sudokumaista ratkomista ja lukemisen opettelua. Lähteet tarjoavat lumoavan, korvissa humisevan, kohti syöksyvän vieraan maailman. Tarinoiden näennäisen arkiset käänteet tai omituiset ilmiöt paljastuvat joksikin aivan muuksi. Verhojen ja ovien takaa paljastuu jänniteitä, valtasuhteita ja ideologioita. Oman tekstini panokset kasvavat ja kirjoittaminen hidastuu. En muista, että lukeminen ja ennen kaikkea siitä kirjoittaminen olisi ikinä ollut näin kivaa. Kaikki on aivan mahtavaa koko ajan!

Kirjablogi on lajina vähintäänkin joustava, joten kokeilut jonnekin kevyen esseen ja kirja-arvion välimaastoon lienevät edelleen sen piirissä. Jos eivät ole, ne ovat jotain muuta.

* * *

Esitin perjantaina kahvilassa vetoomuksen vuoden mittaisen jatkoajan puolesta mutta tuloksetta: novellihaaste päättyy tänään. Jotenkin siinä kävi niin, että tehtäväkseni lankesi uuden novellihaasteen käynnistäminen. Voisin käynnistää sen tässä näin ihan helposti mutta en tietenkään tee niin.

Haluaisin leipoa novellihaasteeseen jonkin jujun. Olen blogini kanssa yhteisön kenties sanokaamme ulkolaidalla, joten pelkästään omien arvostusteni mehustelu ei varmaan toimi. Gegen pitäisi olla jotain, joka on muistakin hauskaa. Jotain ideoita alkaa olla, mutta niitä pitää työstää. Palaan asiaan.

8 kommenttia:

  1. Ei pitäisi ikinä ehdottaa varovaisesti mitään, joutuu itse puuhaihmiseksi kuitenkin (m.o.t.). Odottelen, mitä keksit, sillä haluan itsekin mieluusti jatkaa novellien parissa myös haasteen innoittamana, vaikka toki lukisin niitä muutenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on just noin. Eikä varsinkaan pidä huudella kahvilassa. :-)

      Novellihaasteessa meni jotain kohdalleen. Ehkä se tarjoaa kanavan jollekin, minkä parissa ihmiset puuhaavat muutenkin. Ehkä se rohkaisee tarttumaan uusiin tai outoihin teoksiin.

      Poista
  2. Mikä innostus täällä olikaan valloillaan! Eläköön novellit ja tutkimisen ja kirjoittamisen ilo!

    Onpa hienoa, kun lupauduit jatkamaan haastetta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, tulkintatieteet! On kyllä ollut hauskaa.

      Sulattelen haasteen jatkoideoita. Varmaan kesään mennessä käynnistyy, ehdottomasti ennen juhannusta. :-)

      Poista
  3. Olet saanut tähän juuri sen parhaan, mikä lukemisessa kiehtoo!

    Minulle on käynyt bloggaamisen myötä samantyylisesti kuin sinulle. Syvälukeminen houkuttaa yhä enemmän, ja niissä lähteissä pääsee sukeltamaan monenlaisiin seikkailuihin. Oikeastaan yhden kirjan ympärillä voisi viipyillä kuukausikaupalla, jos haluaisi tutustua paitsi lähteisiin, niin myös aikakauden toisiin kirjailijoihin ja tutkailla, miten he ovat vaikuttaneet toisiinsa. Oma juttunsa on vielä se, miten ko kirja on vaikuttanut myöhempiin kirjailijoihin tai muuhun taiteeseen.

    Hienoa, että jatkat novellihaastetta jossain vaiheessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Lukemiseen on tottakai monia hyviä syitä ja monia hyviä tapoja. Novellihaasteen kautta löysin ainakin itselleni yhden uuden tavan. Siinä kirjoittaminen kulkee lähellä lukemista ja johdattelee lukemaan lisää.

      Poista
  4. Ei mitenkään malttamattomana, mutta joko novellihaasteeseen on luvassa jatkoa? 😉

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä jatkoa tulee. Ennen juhannusta. :-)

      Rekvisiitan virittämiseen menee hieman aikaa.

      Poista

O niin kuin oikeus

Kun entisen aviomiehen (so., ensimmäisen entisen aviomiehen) pienvaraston sisältö päätyy huutokaupattavaksi maksamattomien laskujen vuoksi,...