tag:blogger.com,1999:blog-5725178276949396990.post1008342015421067642..comments2022-01-06T19:47:06.677+02:00Comments on Nipvet: The Once and Future KingJuha Makkonenhttp://www.blogger.com/profile/11913704824711802690noreply@blogger.comBlogger7125tag:blogger.com,1999:blog-5725178276949396990.post-24541565981527047812013-11-24T17:31:40.506+02:002013-11-24T17:31:40.506+02:00Tulee siellä lopussa draamaa. Idealistit väsyvät, ...Tulee siellä lopussa draamaa. Idealistit väsyvät, juonivat jne. Mutta tämä lukija oli väsyi myös. Juoni ei ollut ongelma vaan kirjan tyyli. <br /><br />Olisin muuten jättänyt sikseen, mutta olen lukulistapelle. On vaan pakko jaksaa. :-)Juha Makkonenhttps://www.blogger.com/profile/11913704824711802690noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5725178276949396990.post-63865419306346342962013-11-23T23:24:36.274+02:002013-11-23T23:24:36.274+02:00Ja toisaalta tragediassa on mukana myös Merlinin k...Ja toisaalta tragediassa on mukana myös Merlinin katoaminen ja Galahadin myötä hetkittäinen täydellisyys ja sitä seuraava rappio, Graalin maljan etsintä tuhosi pyöreän pöydän...<br /><br />White on tehnyt eräänlaiset käänteis-Caprat, Capran elokuvissahan onnellisiin loppuihin saadaan enemmän impaktia vetämällä tarina sitä ennen reippaasti alamaihin ja sitten tehdään loppunousu. White taas hdcanishttps://www.blogger.com/profile/09876881436840588380noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5725178276949396990.post-7084594345515928732013-11-23T19:29:57.069+02:002013-11-23T19:29:57.069+02:00Niin, kyllähän tarinoissa suunta on, ja Arthur-tar...Niin, kyllähän tarinoissa suunta on, ja Arthur-tarinat ovat mielenkiintoisia osin juuri sisäänrakennetun vääjäämättömyyden takia. Nehän muodostavat tragedian, ja sen syynä on Lancelot, jonka rakkaus kuninkaaseen ja kuningattareen on symmetristä. Siitä alkavat ongelmat.<br /><br />Sutcliffen siisti kokoelma oli ihan okei ja Bradleyn myyttinen tulkinta pelasi hyvin. Pitänee lukea itse Malorya. Juha Makkonenhttps://www.blogger.com/profile/11913704824711802690noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5725178276949396990.post-86205469006059911382013-11-23T15:08:37.595+02:002013-11-23T15:08:37.595+02:00Määrittäisin ekan osan olevan tyylillisesti lähinn...Määrittäisin ekan osan olevan tyylillisesti lähinnä lastenkirja mutta myöhemmissä osissa tyyli vaihtuu vaikka niissäkin tuollaisia humoristisia sivujuonteita on...<br /><br />Ja minut tämä kyllä tempasi hyvin mukaansa, en tiedä sitten minkä verran vaikutti muu Arthuriana-harrastuneisuus että pääsi oikeaan mielentilaan...mutta näissä Arthur-sykleissä minua kiehtoo sellainen kohtalokkuus ja hdcanishttps://www.blogger.com/profile/09876881436840588380noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5725178276949396990.post-28806266951924543172013-11-23T12:56:03.355+02:002013-11-23T12:56:03.355+02:00Korjasin luokittelua. LibraryThingissäkään kukaan ...Korjasin luokittelua. LibraryThingissäkään kukaan ei ollut tägännyt tätä lastenkirjaksi. :-)Juha Makkonenhttps://www.blogger.com/profile/11913704824711802690noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5725178276949396990.post-48220571276187740602013-11-23T12:29:32.394+02:002013-11-23T12:29:32.394+02:00Saatat olla hyvinkin oikeassa: kyseessä ei ehkä ol...Saatat olla hyvinkin oikeassa: kyseessä ei ehkä olekaan lastenkirja, vaikka sävy on kallellaan koomisuuteen ja kuningas Pellinore & co tavalla tai toisella kompastelee melkein koko ajan. Tummatkaan sävyt eivät ole oikeasti tummia.<br /><br />Lancelotin tarinassa on ripaus ristiriitaa ja draamaa. Juha Makkonenhttps://www.blogger.com/profile/11913704824711802690noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5725178276949396990.post-10416616887702352332013-11-23T11:58:40.133+02:002013-11-23T11:58:40.133+02:00Luin ykkös- ja kakkoskirjan alkuperäisinä painoksi...Luin ykkös- ja kakkoskirjan alkuperäisinä painoksina 30 ja 40 -luvuilta. Minun ykkösen nimi on The Sword in the Stone ja kakkosen The Witch in the Wood, joka on myös käsittääkseni hieman pidempi versio kuin The Queen of Air and Darkness. Olen lukenut myös kolmannen, neljännen ja sen viimeisen, reilusti myöhemmin painetun The Book of Merlynin. Kolme ensimmäistä meni kohtalaisen kevyesti, pidin Raija / Taikakirjaimethttps://www.blogger.com/profile/07313077800599377772noreply@blogger.com