Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 2007.

Economic and Social History of Medieval Europe

Henri Pirenne (1972) Economic and Social History of Medieval Europe. Routledge & Kegan Paul. Belgialainen historioitsija Henri Pirenne (1862-1935) esittää, että varhaiskeskiajan kaupan hiipuminen ei ollut niinkään seurausta Rooman valtakunnan luhistumisesta kuin islamin saapumisesta Välimerelle - erityisesti Tyrrhenanmerelle - 600-luvulla ja seuranneista valloituksista itä-, etelä- ja länsirannikoilla. Vaikka kristityt onnistuivat pysäyttämään valloitukset Pyreneillä, merta ei saatu haltuun moneen sataan vuoteen. Saraseenit hävittivät rannikkokaupunkeja ja etenivät jopa Roomaan saakka vuonna 846 piirittäen Saint Angelon linnoitusta. Tonavaa, joka olisi tarjonnut nopean väylän idän markkinoille, hallitsivat avaarit ja myöhemmin magyaarit. Pohjoisessa riehuivat viikingit. Kaarle suuren valtakunta oli sisämaavaltakunta ilman minkäänlaista meriherruutta. Pirennen mukaan tämä oli Euroopan kehityksessä käännekohta, jolloin vuorovesi oli alimmillaan. Siihen asti roomalainen rakenne p

Influence: The Psychology of Persuation

Robert B. Cialdini (2007) Influence: The Psychology of Persuation . Harper Collins, New York, NY, USA. Ranskalainen filosofi René Descartes piti eläimiä koneina. Metodin esityksessä hän toteaa, että eläimeksi verhoiltu robotti menisi lajitovereistaan, mutta ihmisrobotti paljastuisi heti kielellisten puutteidensa takia -- näin ohimennen Descartes luonnostelee Turingin testin . Lisäksi eläimiltä ja koneilta puuttuu järki, joka auttaisi ratkomaan ennalta arvaamattomia ongelmia ja oppimaan kokemuksesta. Eläinmaailmassa on lukuisia esimerkkejä, joissa vaistoja voidaan harhauttaa ja saadaan eläimet käyttäytymään jotenkin absurdilla tavalla. Kalkkunaemo voi ottaa luontaisen vihollisensa hillerin hoiviinsa, jos tämä vain päästää saman äänen kuin kalkkunan poikaset. Tuottamalla syy ('tsiip tsiip') saadaan aikaan seuraus. Ergo: eläin on kone. Filosofian piirissä ajateltiin pitkään, että ihminen on rationaalinen, koska hän pystyy rationaaliseen ajatteluun. Descartesin luottamus jä

Antiikin Kreikan maailma

John Camp, Elisabeth Fisher (2004) Antiikin Kreikan maailma . Alkuteoksesta Exploring the World of the Ancient Greeks kääntänyt Jaana Iso-Markku. Otava, Helsinki. Lapsena kahlasin ahkerasti läpi Jokamiehen maailmanhistoriaa ja erityisesti antiikin tarinoita. Kirja toisti uskollisesti kaikki puolivillaisetkin vanhat kaskut mm. spartalaisista. Erityisesti mieleenpainui tarina pojasta, joka piilotteli kettua paitansa alla traagisin seurauksin. Myöhemmin K. O. Lindeqvistin Yleinen historia, painettu 1912-1916, täytti puhkiluetun maailmanhistorian jättämän aukon, sitten lähde- ja itsekritiikin kehityttyä paikan sai Maailmanhistorian pikkujättiläinen. Maallikon näkökulmasta historiankirjoittamisen perinne tai ainakin suurelle yleisölle osoitettu historiaa käsittelevä materiaali on muuttunut Jokamiehen ajoista. Käsitteistö on lähes poikkeuksetta kiistanalaista, lähdemateriaalia ja siitä tehtävien johtopäätösten laajuutta arvioidaan vuolaasti ja ylipäätään tekstiä leimaa monelta osin epäva

The Power of Babel

John H. McWhorter (2003) The Power of Babel . Harper Perennial, New York, NY, USA. Raamatussa on tarina hankkeesta, jossa kansat alkoivat yksissä tuumin rakentaa tornia, mutta Jumala suuttui, hajoitti tornin sekä yksimielisyyden ja yksikielisyyden. Suomenkielisen Wikipedian mukaan Baabelin torni tulee joko heprean kielen sanasta Bābhel , joka tarkoittaa sekaannusta tai assyrialais-babylonialaisesta sanasta bāb-ili , jumalan ovi. Babel englannin kielessä tarkoittaa eri äänten sekamelskaa. John McWhorter kuvailee kirjassaan The Power of Babel tapoja ja syitä, miksi kielet muuttuvat. Alaotsikko A Natural History of Language herättää odotuksia systemaattisesta työstä. Jos aikojen alussa oli vain yksi kieli, niin nyt se on hajonnut jo 6,000 kieleksi - arvio hieman vaihtelee sen mukaan, miten kieli määritellään. Periaatteessa ei ole väärää tapaa käyttää äidinkieltä. Samaan kieleen kuuluvien murteiden yhdenmukaistaminen on kielen pakottamista, mutta yhteisen kirjakielen kannalta