Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2014.

The Razor's Edge

W. Somerset Maugham, The Razor's Edge  (1944). Penguin Classics, London, UK, 1992. Ensimmäisestä maailmansodasta palaava taistelulentäjä Larry Darrell ei sopeudu takaisin chicagolaiseen seurapiirielämään. Sodan sytyttyä nuorukainen oli karannut Kanadaan, onnistunut värväytymään siellä alaikäisenä ja juoninut itsensä Euroopan taisteluihin. Nyt Chigacossa haavoittumisensa jälkeen hän torjuu hyväpalkkaisia työpaikkoja yhden toisensa jälkeen. Perintö tarjoaa Larrylle vaatimattomat mutta säännölliset tulot, joten työ ei ole välttämätöntä, mutta hänen kihlattunsa Isabel Bradley hermoilee: Jos mies ei tee töitä, miten hän aikoo elättää vaimonsa? Koko seurapiiri hänen ympärillään pitää Larrya menetettynä tapauksena. Ennennäkemättömään nousukauteen valmistautuvassa Amerikassa maanpäällinen menestys on pelastuksen mitta. Larry päättää lähteä kahdeksi vuodeksi Pariisiin selvittämään, mitä hän haluaa elämältä. Ilotalojen ja kabareiden sijaan hän istuu kirjastoissa ja opiskelee kieliä. Hä

Furies

Lauro Martines, Furies: War in Europe 1450-1700 . Bloomsbury Press, 2013. Lauro Martines (s. 1927) toimi pitkään euroopan historian professorina Kalifornian yliopistossa UCLA:ssa. Suurin osa hänen työstään on käsitellyt Italian renessanssia, sen kulttuuria ja yhteiskuntaa. Ollessaan aloitteleva historioitsija Harvardin yliopistossa hän ajatteli monen kollegansa tavoin vaativan ja mielenkiintoisen historiantutkimuksen tarkoittavan korkeakulttuurin, yhteiskuntarakenteen ja politiikan yhteyksien tutkimusta. Sotahistoriaa pidettiin yksinkertaisena alueena ja siten vähemmän kiinnostavana. Nyt melkein 90-vuotias Martines tunnustaa tällaiset ajatukset hölmöiksi. Hän alkoi perehtyä sotaan ja nähdä siinä värejä ja sävyjä, jotka hän kokosi kirjaksi. Furies: War in Europe 1450-1700 tarkastelee uuden ajan alun Euroopassa riehuvia sotia, kuten Italian sodat, Ranskan hugenottisodat, Saksan kolmikymmenvuotinen sota. Renessanssin ja Ranskan vallankumouksen välisenä aikana sota oli endeemistä

Stepanin koodeksi

Tuomas Saloranta (toim.), Stepanin koodeksi . Kuoriaiskirjat, 2013. Aika tuntuu parantavan joidenkin kulttuurimuotojen arvostusta. Esimerkiksi osa pulp-kirjallisuudesta on siirretty syrjäisestä sivupöydästä klassikkojen keskuuteen, missä erikoistuneet ammattilaiset osaavat tulkita ja arvostaa. Viihteeksi tarkoitettu kirjallisuus karkaa analyysin taakse. Kehitys on siksi huolestuttavaa, että jotkut viihdekirjallisuuden harrastajat ovat kerääntyneet uusrahvaanomaisen spekulatiivisen fiktion ( URS ) ohjelmajulistuksen taakse. Jäsensivut korostavat, ettei kyseessä ole parodia: uusrahvaanomaisen spekulatiivisen fiktion ensisijainen ja kaiketi ainoa tarkoitus on viihdyttää. Rahvaanomaisuus on perinteisesti ollut vahva suoja tärkeää kulttuuripuhetta vastaan. URS-aktiivit Tuomas Saloranta, Samuli Antila ja Markus Harju kehittivät Prahan matkallaan ajatuksen jaetusta, kielletyn kirjan ympärille kietoutuvasta mytologiasta, joka toimisi pohjana eri kirjoittajien tarinoille. Tuloksena syntynyt

1177 B.C.

Eric H. Cline, 1177 B.C.: The Year Civilization Collapsed . Princeton University Press, Princeton, NJ, USA, 2014. Eric H. Cline on yhdysvaltalainen muinaishistorian ja arkeologian professori. Hän on tehnyt kaivauksia Lähi-Idässä ja Egeanmeren saaristossa sekä kirjoittanut toistakymmentä tietokirjaa Välimeren pronssikauden kansoista. 1177 B.C. on ensimmäinen osa muinaishistorian käännekohdista kertovaa kirjasarjaa. Myöhäisellä pronssikaudella vuonna 1177 eaa ns. merikansat hyökkäsivät Egyptiin. Faaraon onnistui voittaa tunkeutujat, mutta taistelun heikentämänä valtakunnan satoja vuosia jatkunut loisto alkoi hiipua. Samoihin aikoihin hiipui myös muiden itäisen Välimeren kansojen kukoistus: minolaiset, mykeneläiset, troijalaiset, heetit, kaananilaiset ja babylonialaiset kärsivät kaikki kulttuurisesta romahduksesta. Kauppareitit hiljenivät, kirjoitusjärjestelmät unohtuivat, rakennushankkeet pienenivät ja kuninkaat unohtuivat.  Pelkkä merikansojen hyökkäys ei lamauttaisi s

Susimessu

Mirkka Lappalainen, Susimessu: 1590-luvun sisällissota Ruotsissa ja Suomessa . Kustannusosakeyhtiö Siltala, Helsinki, 2009. Nuijasotaan liittyvää akateemista keskustelua on käyty verkkaisesti. Sitä käsittelevä 1970-luvulla julkaistu Ylikankaan perusteos reagoi Renvallin 1940-luvun lopulla esittämiin argumentteihin, jotka haastoivat 1800-luvulla esitettyjä teorioita. Arkistomateriaalin ohella monet relevantit lähteet ovat 1900-luvun alkupuolelta, osa vielä kauempaa, mikä luonnontieteiden piirissä tarkoittaisi kuollutta tutkimusongelmaa (tai paradigmamuutosta). Historian piirissä keskustelua käydään ilmeisesti sukupolvien välillä. Historioitsija Mirkka Lappalaisen vuonna 2009 julkaistu Susimessu on viimeisin kirjaksi koottu puheenvuoro tähän 1600-luvun taitteen talonpoikaiskapinaan. Kirja on odottanut muutaman vuoden hyllyssäni Ylikankaan Nuijasodan lukemista, mihin ihminen sodassa -lukuhaaste antoi viimein riittävän kipinän. Kipinästä on kasvanut lievä innostuminen: silmäilyn

Rubicon

Tom Holland, Rubicon: The Triumph and Tragedy of the Roman Republic (2003). Abacus, London, UK, 2004. Englantilainen Tom Holland on kirjoittanut erityisesti antiikkia käsitteleviä tietokirjoja sekä kymmenisen historiallista romaania. Hän on myös kääntänyt kreikan- ja latinankielisiä alkuteoksia englanniksi ja sovittanut niitä BBC:n dokumenttiohjelmiksi. Rubicon: The Triumph and Tragedy of the Roman Republic on Hollandin ensimmäinen tietokirja. Rubikon on roomalaisten nimi koillisitalialaiselle joelle, jota pidettiin Italian ja Gallia Cisalpina -provinssin rajana. Roomalaiskenraalit eivät saaneet lain mukaan ylittää sitä legiooniensa kanssa. Caesar kuitenkin teki niin legioonineen vuonna 49 eaa, mistä alkoi sisällissota ja tasavaltalaisajan loppunäytös. Todettuaan tämän Holland siirtyy ajassa taaksepäin aina Rooman perustamiseen asti. Kerronta pysyy harvana läpi etruskisotien, Italian valloituksen, puunilaissotien ja ensimmäisten Välimeren provinssien. Vasta Sullan ensimmäisen s

Storm of Steel

Ernst Jünger, Storm of Steel . Saksankielisestä alkuteoksesta Stahlgewittern (1920, 1961) englanniksi kääntänyt Michael Hofmann. Penguin Books, London, UK, 2004. Ensimmäinen maailmansota oli aikanaan uudenlaista sodankäyntiä. Tappamista, tuhoa tai mielettömyyttä ei ollut aikaisemmin nähty vastaavassa teollisessa mittakaavassa. Koska sodan osapuolet ennen amerikkalaisten liittymistä sotaan olivat jokseenkin tasaveroiset, konflikti muuttui nopeasti pitkäkestoiseksi väsytystaisteluksi, joka asetti viime kädessä osapuolten asetuotantokapasiteetin vastakkain. Sodan jälkeen ilmestyi  rintamatodellisuutta kuvaavia kirjoja, joista yksi nimekkäimmistä lienee Ernst Jüngerin Storm of Steel (suom. Teräsmyrskyssä ). Se ilmestyi omakustanteena vuonna 1920. Vuosien mittaan kirjasta ilmestyi useita, hieman toisistaan poikkeavia painoksia, koska Jünger työsti kirjaansa vuosikymmenten mittaan useaan otteeseen. Storm of Steel on päiväkirjojen pohjalta kirjoitettu muistelmateos. Kirja alkaa, kun

Haastevastaus

Mari haastoi minut kirjabloggaajien keskuudessa kiertävään ketjukirjeeseen, jossa bloggaajat varovasti verkostoituvat. Haasteen mukana tuli seuraavat ohjeet. Aion rikkoa niitä. Haasteen ohjeet Jokaisen haastajan pitää kertoa 11 asiaa itsestään. Pitää vastata saamiinsa 11 kysymykseen. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille. Haaste tulee laittaa eteenpäin 11 bloggaajalle, joilla on alle 200 lukijaa. Postauksessa tulee kertoa, ketkä on haastettu. Ei takaisin haastamista. Tiesitkö, että Minut on rokotettu Windowsia vastaan. Pystyn helposti syömään samaa ruokaa viikon, kaksi. Kasvoin historiattomalla ei-kenenkään-maalla, joka on helsinkiläisille muuta Suomea ja muulle Suomelle Helsinkiä. Ostin nettihuutokaupasta Platonin Valtion käännöksen. Se oli aika suolainen, mutta siinä on kirjailijan itsensä tekemä omistuskirjoitus. Katselen YouTubesta enimmäkseen painonnostoa. Snatch tarkoittaa siinä yhteydessä tempausta (vitsi kuluu nopeasti). Olen tehnyt tulet

Laura

Vera Caspary, Laura . Vintage Books, London, UK, 2012. Yhdysvaltalainen Vera Caspary (1899-1987) kirjoitti aluksi sekalaisen toimistotyön ja myöhemmin muun kirjoitustoimen ohella romaaneja, näytelmiä ja novelleja. Casparyn teoksista rikosromaani Laura lienee tunnetuin siitä tehdyn elokuvasovituksen vuoksi. Sitä en ole nähnyt, mutta Otto Premingerin noir-tuotanto on jossain määrin tuttu. Innostuin tästä hdcanisin bloggauksen johdosta. Komisario Mark McPherson joutuu jättämään baseball-ottelun väliin murhatutkimuksen vuoksi. Lauraa, nuorta ja menestyvää mainossuunnittelijaa, on ammuttu haulikolla lähietäisyydeltä kasvoihin tämän huoneiston eteisessä. McPherson joutuu kahlaamaan puolitotuuksien ja ristiriitaisten lausuntojen keskellä, ja murhatutkimus polkee paikallaan. Kunnes. Casparyn dekkari pyörittää kliseitä mutta tekee sen tietoisesti (ironisesti) ja raikkaasti (hauskasti). McPhersonin skotlantilaiset sukujuuret tulevat esiin monessa kohdin. His face had the watchfulnes

Of Human Bondage

Kuva: Wikimedia Commons W. Somerset Maugham, Of Human Bondage (1915). The Project Gutenberg EBook, 1995. http://www.gutenberg.org/ebooks/351 Englantilainen William Somerset Maugham (1874-1965) menetti nuorena vanhempansa. Hän kasvoi setänsä pyörittämässä pappilassa ja sisäoppilaitoksissa. Hän ei halunnut isänsä tapaan lakimieheksi, eikä änkytyksensä vuoksi sopinut virkamieheksi tai papiksi, joten hän opiskeli lääkäriksi. Opiskeluaikanaan hän kirjoitti esikoisromaaninsa Liza of Lambeth (1897), joka sai myönteisen vastaanoton ja mahdollisti kokopäiväisen kirjailijan uran heti lääkäriksi valmistumisen jälkeen. Of Human Bondage ilmestyi vuonna 1915, kun Maugham oli kirjoittanut jo kymmenen näytelmää ja saman määrän romaaneja. Kirja ei alkuun herättänyt laajaa ihastusta, mutta aikaa myöten siitä on tullut Maughamin tunnetuin teos. Kirjasta on tehty kolme elokuvasovitusta. Vuoden 1934 sovitus (kuvassa) nosti Bette Davisin parrasvaloihin. Of Human Bondage on englantilaisen Philip