Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2014.

East/West

Nancy Byrtus, Mark Fram, Michael McClelland (toim.), East/West: A Guide to Where People Live in Downtown Toronto (2000). Coach House Books, Toronto, 2007. East/West on kolmen arkkitehtuuri- ja konservointialan ammattilaisen toimittama kokoelma Toronton asuinrakennuksista. Kirja koostuu lyhyistä, muutaman kappaleen mittaisista rakennusten, kortteleiden tai asuinalueiden kuvauksista. Kirjoittajia on joitain kymmeniä, kohteita valokuvineen toista sataa. Kirjan alustava motiivi oli The Society for the Study of Architecture in Canadan 25. juhlavuosi ja sen järjestäminen Torontossa, mutta kirja palvelee myös läpileikkauksena Toronton keskustan asuinrakennusarkkitehtuurista. Toronton pohjana on ruutukaava. Britannian siirtomaahallinto jakoi maan noin sadan eekkerin tontteihin, joiden välissä kulkivat tiet. Näitä tontteja sitten jaettiin pienemmiksi tonteiksi tiheämmän ruutukaavan mukaan kaupunkien kohdalla. Prosessia on kutsuttu nimellä subdivision , ja se on tullut tarkoittamaan myö

Toinen maailmansota

Antony Beevor, Toinen maailmansota . Englannikielisestä käsikirjoituksesta The Second World War (2012) suomentanut Jorma-Veikko Sappinen. WSOY, Helsinki, 2012. Brittiläinen historioitsija Antony Beevor opiskeli mm. Sandhurstissa John Keeganin oppilaana ja palveli viisi vuotta armeijassa ennen kirjailijan uraansa. Hän on kirjoittanut muutaman romaanin, mutta kuuluisuuteen hän on noussut sotahistoriaa ja 1900-lukua käsittelevien teostensa kautta. Stalingrad ja Berliini 1945 ovat olleet best-sellereitä. Hän on nojannut teoksissaan uusiin venäläisiin arkistolähteisiin,  minkä vuoksi hänen teoksiinsa on myös viitattu. Toinen maailmansota on Beevorin mukaan yritys täyttää hänen omassa sotahistorian tuntemuksessaan aukkoja, joista hän on toisen maailmansodan "yleisasiantuntijana" ollut kiusallisen tietoinen. Usein toisen maailmansodan katsotaan alkaneen Saksan käynnistämästä hyökkäyksestä Puolaan 1. syyskuuta 1939, mutta osa nappuloista oli jo liikkeessä ennen sitä. Beevo

Sota

Sebastian Junger, Sota: Amerikkalaisjoukkojen mukana Afganistanissa . Englanninkielisestä alkuteoksesta War (2010) suomentanut Mika Tiirinen. Kirjan valokuvat ottanut Tim Hetherington. Tammi, Falun, 2011. Kirjailija ja toimittaja Sebastian Junger oli ja eli yhdysvaltalaisen maahanlaskukomppanian matkassa vuosina 2007 ja 2008 Korengalin laaksossa Afganistanissa. Laakso sijaitsee lähellä Pakistanin rajaa, joten sillä on strategista merkitystä Talebanille ja siten Natolle. Korengal on väkivaltaisin paikka Afganistanissa. Junger kirjoitti best-selleriksi yltäneen tositapahtumiin perustuvan hirmumyrskyn kouriin joutuneista kalastajista kertovan romaanin The Perfect Storm , josta on tehty samanniminen elokuva. Hän on liikkunut "sulautettuna" toimittajana eri puolilla Afganistania. Ajastaan 173. maahanlaskuprikaatin kanssa hän on koonnut yhdessä brittiläisen valokuvaajan Tim Hetheringtonin (kuoli Libyassa 2011) kanssa dokumenttielokuvan Restrepo (2010). Kirja on syntynyt sa

Kissa ja hiiri

Günter Grass, Kissa ja hiiri . Saksankielisestä alkuteoksesta Katz und maus (1961) suomentanut Aarno Peromies (1962). Otava, Keuruu, 1980. Toinen maailmansota jätti pitkät varjot Euroopan ja erityisesti Saksan ylle. Monien muiden tavoin Günter Grass on yrittänyt selvittää tilejään menneisyyden kanssa. Hän oli ensimmäisiä saksalaisia kirjailijoita, jotka kirjoittivat toisen maailmansodan tapahtumista. Hänen teostensa kautta ulkomailla välittyi sotakokemus saksalaisin silmin. Grassille myönnettiin kirjallisuuden Nobel-palkinto vuonna 1999. Günter Grassin esikoisteos Peltirumpu (1959) kertoo pojasta, joka kieltäytyi kasvamasta aikuiseksi. Kirja oli menestys. Volker Schlöndorff ohjasi Peltirummusta samannimisen elokuvan vuonna 1979. Olen nähnyt elokuvan mutten ole lukenut kirjaa (vielä). Grassin seuraava romaani Kissa ja hiiri sijoittuu edellisen tavoin Danzigiin ja sota-aikaan. Se kuvailee koululaisten joutilaita kesiä, rehtorien ja kaupunkilaisten sotainnostusta. Pojat loikoi

The Sea

John Banville, The Sea (2005). Vintage, New York, NY, USA, 2006. Eläkkeelle jäänyt taidehistorioitsija Max Morden palaa merenrannalle Ballylessin kylään, missä hän vietti lapsuutensa kullanhohtoisia kesiä. Hän on jäänyt äskettäin leskeksi, kirja taidemaalari Bonnardista on telakalla, eikä mikään oikein pysy käsissä. Hän vuokraa huoneen Cedarsista, talosta, jossa lapsena kesiään vietti Gracen perhe: isä, äiti, tyttö, poika ja lastenhoitaja. Verrattuna omiin riitaisiin vanhempiin Gracet tuntuivat jumalilta; muodokas rouva Grace, jykevä herra Grace ja kaksossisarukset Chloe ja Myles. Happiness was different in childhood. It was so much then a matter simply of accumulation, of taking things - new experiences, new emotions - and applying them like so many polished tiles to what would someday be the marvellously finished pavilion of the self. Max kertoo pitkiä pätkiä lapsuudestaan, viittaa rantakylän nykytilaan ja ohimennen kertoo vaimostaan Annasta. Tarina läikehtii menneisyyttä ja

Talvisota minun näkökulmastani

Harald Öhquist, Talvisota minun näkökulmastani . Ruotsinkielisestä alkuteoksesta Vinterkriget 1939-40 ur min synvinkel suomentanut Lauri Hirvensalo. WSOY, Porvoo, 1949. Kuten monet toisessa maailmansodassa palvelleet korkeat suomalaisupseerit, Harald Öhquist sai sotilaskoulutuksensa Jääkäripataljoona 27:ssa Saksassa ensimmäisen maailmansodan aikaan. Hän oli hieman muita jääkäreitä vanhempi; hän ehti valmistua oikeustieteellisestä tiedekunnasta ennen sotaa. Seuranneina vuosina hän eteni urallaan päätyen Viipuriin armeijakunnan komentajaksi. Talvisodassa hän komensi II Armeijakuntaa eli eteläisintä armeijakuntaa Kannaksella. Talvisota minun näkökulmastani on kooste Öhquistin sodanaikana kirjoittamista päiväkirjamerkinnöistä. Näitä edeltää katsaus Suomen maanpuolustuksen tilaan ennen sotaa ja seuraa pohdintoja sodan tuloksesta, vaihtoehtoisista ratkaisuista ja neuvostoliittolaisesta taktiikasta. Öhquist on tehnyt muistiinpanot itse riippumatta II Armeijakunnan virallisesta sotapäi

Täällä Pohjantähden alla: 2. osa

Väinö Linna, Täällä Pohjantähden alla: 2. osa . WSOY, Porvoo, 1960. Sisällissodille on useita syitä, mutta köyhyys tapaa nostaa sisällissodan riskiä. Köyhissä maissa nuorten (miesten) osuus väestöstä on usein suuri. Nämä eivät tietenkään yksinään synnytä sotaa. Hallinnon heikkous ja jonkin väestönosan poliittisen toiminnan estäminen kanavoi energiaa ei-poliittisiin keinoihin. Sekään ei yleensä riitä, mutta organisoitunut ryhmä tai väestönosa pystyy synnyttämään konfliktin. Organisoituminen vaatii jonkinlaisen jaetun identiteetin, esimerkiksi ideologisen tai etnisen. Lisäksi tarvitaan aseita. Väinö Linnan romaanitrilogian Täällä Pohjantähden alla toinen osa kertoo pienen hämäläisen pitäjän kautta, miten sisällissotaan jouduttiin ja miten siinä kävi. Suomi oli vuosisadan alussa köyhä suurruhtinaskunta. Väestö oli kasvanut nopeasti, ja teollistuminen oli tuonut muassaan työväenliikkeen, johon myös maattomat torpparit ja päivätyöläiset liittyivät. Viljeltävä maa tarjosi edelleen usei

The Spy Who Came In from the Cold

John le Carré, The Spy Who Came In from the Cold (1963). Pocket Books, New York, NY, USA, 1991. Brittiläinen John le Carré , oikealta nimeltään David Coldwell, palveli Britannian tiedustelupalvelussa 1950- ja 1960-luvuilla ennen kuin ryhtyi kokopäiväiseksi kirjailijaksi kolmannen romaaninsa julkaisemisen jälkeen vuonna 1964. Kaksi aiempaa romaania käsittelivät vakoilupiirejä kylmän sodan alkuvaiheessa, mutta olivat rakenteeltaan ja teemoiltaan enemmän perinteisen dekkarin tapaisia. Vuonna 1963 julkaistu kolmas romaani The Spy Who Came In from the Cold oli menestys. Romaanin pohjalta tehty samanniminen elokuva valmistui vuonna 1965 ja keräsi lukuisia palkintoja. Alec Leamas on brittiläisen tiedustelupalvelun viisikymppinen asemapäällikkö Länsi-Berliinissä. Kaupungin halki kulkeva muuri on juuri rakennettu, ja kylmän sodan leirien välillä jännitteet kiristyvät. Leamas odottaa itäsaksalaisen loikkarin siirtymistä länteen, mutta itäsaksalaiset ampuvat tämän raja-asemien väliselle ma