Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2008.

A Short History of the Future

W. Warren Wagar, A Short History of the Future , 3. laitos. The University of Chicago Press, Chicago, IL, USA, 1999. Yhdysvaltalainen historian professori W. Warren Wagar luonnostelee yhden kehityskulun seuraavaksi 200 vuodeksi. Kirjan ensimmäinen laitos julkaistiin vuonna 1989, kun Neuvostoliitto oli vielä jossain määrin voimissaan. Vaikka Wagar ei ole varsinaisesti halunnut uudelleen kirjoittaa historiaansa, joitain korjauksia tässä uudemmassa laitoksessa on. Teos jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäinen projisioi nykykehityksen 2000-luvun ensimmäisen vuosisadan puoliväliin. Kestämättömän kulttuurin oireet kriisiytyvät ympäristöongelmina ja poliittisina konflikteina. Wagar ei peittele kapitalismin vastaisuuttaan: kapitalismi tuottaa vastakkainasettelua, eriarvoisuutta ja ongelmia. Lisäksi ihmisen kyky rakentaa ydinaseita johtaa väistämättä niiden käyttöön jossain vaiheessa. Kriisejä voidaan väistää vuosikymmeniä, mutta joku painaa nappia jossain vaiheessa. Wagarin maailmassa sotilaal

Yksinäisyys ja uhma

Erno Paasilinna, Yksinäisyys ja uhma. Otava, Keuruu, 1985. Kirjailija ja toimittaja Erno Paasilinna oli yksi harvoista suomalaisista toisinajattelijoista. Hänen teoksensa Yksinäisyys ja uhma on kokoelma esseitä 1970- ja 1980-lukujen taitteesta, joka sai Suomen ensimmäisen Finlandia-palkinnon vuonna 1985. Paasilinna kirjoittaa tiiviisti - lauseet ovat monin paikoin lyhyitä ja sanat harkittuja. Paasilinnan tekstissä on voimaa. Hän kirjoittaa sanoista, kirjoittamisesta, kirjailijana olemisesta, kirjailijaksi tulemisesta ja totuudesta. Hän esittelee ristiriitaisen Eino Leinon, yksinäisen Pentti Haanpään ja pelottavan johdonmukaisen Pentti Linkolan. Hän suomii kirjallisuuspiirien kirjalistoja, kirjailijakoulutusta ja klassikoiden tyrkyttämistä lapsille ja nuorille. Jos pelkää omaa ääntää, ajatuksiaan tai epäilee rohkeuttaan, kannattaa palata tämän kirjan ääreen.

The Medieval Economy and Society

M. M. Postan, The Medieval Economy and Society: An Economic History of Britain in the Middle Ages. Weidenfield and Nicolson, London, UK, 1972. M. M. Postan (1889-1981) oli keskiajan Euroopan talouteen erikoistunut historioitsija. Kirja The Medieval Economy and Society on kokoelma Britannian keskiajan talouteen liittyviä esseitä, joiden lähdeviitteissä vilahtaa myös Postanin itsensä 1930-luvulta eteenpäin kirjoittamia papereita. Kirja voinee siis pitää koosteena Postanin ajatuksista hänen itsensä kirjoittamana. Postan kyseenalaistaa monia aikansa näkemyksiä tilastojen kautta, mutta todistusaineiston puutteessa ei tietenkään pysty kumoamaan kaikkia vastakkaisia näkemyksiä. Teksti on akateemistä ylätyyliä, retoriikaltaan suostuttelevaa ja hieman raskasta. Postan aloittaa pöyhimällä Britannian roomalaisia juuria. Hän kyseenalaistaa germaaneja painottavan tutkimuksen lähtökohdan, joka aloittaa Britannian keskiajan sosiaali- ja taloushistorian anglosakseista, koska roomalainen vaikutu

Mediakontrolli

Noam Chomsky, Mediakontrolli . Alkuteoksesta Media Control (1991) suomentanut Sami Heino. Sammakko, Turku, 2003. Professori Noam Chomsky on paitsi uurtanut uraa kieli- ja tietojenkäsittelytieteessä myös amerikanvastaisuudellaan. Mediakontrolli on pieni opus, joka koostuu yhdestä puheesta vuodelta 1991 ja artikkelista Propagandan mahtavat saavutukset. Chomsky piiskaa säälimättä Yhdysvaltojen mediaa vaikenemisesta, vääristelystä ja valehtelusta, joilla amerikkalaiset pidetään vallan ikeessä. Esimerkkejä vyöryy kolmelta vuosikymmeneltä; sota terrorismia vastaan alkoi jo 1980-luvulla. Chomsky tuntuu ajattelevan, että ihmisten fiksaatio materiaan, uusin keittiönkalusteisiin, merkkivaatteisiin ja kulutukseen ylipäätään on jotenkin juontuu tästä median puolueellisuudesta. Poliittinen hampaattomuus johtuu heikosta mahdollisuudesta järjestäytyä poliittisesti (ammattiyhdistys). Kuitenkin samat ongelmat on meillä täällä Euroopassakin, vaikka meillä on ammattiliittoja ja yhdysvaltoihin verra

Ilmestysten avaruus

Alastair Reynolds, Ilmestysten avaruus . Alkuteoksesta Revelation Space (2000) suomentanut Hannu Tervaharju. Like, Helsinki, 2003. Tämä Alastair Reynoldsin ensimmäinen tieteisromaani on yhdistelmä tulevaisuuden arkeologiaa, tähtitiedettä ja lennokasta avaruusoopperaa. Liha ja kone ovat yhtä: ihmisten aisteja, fysiikkaa ja motoriikkaa on jatkettu lukuisin implantein, ja vahva tekoäly liikkuu orgaanisen ja epäorgaanisen välillä vaivattomasti. Reynolds virittää teknologian varaan niin kehittyneen maailman, etteivät laitteiden ja ohjelmien mahdollisuudet tai mahdottomuudet piirry kovin selvästi, vaikka Reynolds pudottelee väliin laskelmia tähtitieteellisistä nopeuksista, ilmiöistä ja etäisyyksistä. Kirjailija toki taluttaa lukijaa taitavasti, ja Hannu Tervaharjun käännös on toimiva ja vaivattoman tuntuinen, mutta täyteen ladattu maailma jättää tämän lukijan hieman etäälle.

Imperiumin jälkeen

Emmanuel Todd, Imperiumin jälkeen . Rasalas, Helsinki, 2003. Ranskankielisestä alkuteoksesta Après l'empire: Essai sur la décomposition du système américain (2002) suomentanut Inkeri Koskinen. Emmanuel Todd on antropologi, historioitsija ja väestötieteilijä, joka ennusti Neuvostoliiton romahtamisen vuonna 1976 väestötilastojen pohjalta. Tässä kirjassa hän ruotii Yhdysvaltain tulevaisuutta. Voisi ajatella, että USA:n piekseminen on perinteinen ranskalaisen älymystön huvi, mutta Todd on väitellyt Cambridgessa ja pitää brittiläistä empirismiä parempana kuin periranskalaista tutkimusperinnettä, ja sanojensa mukaan häntä pidetään kotimaassaan yhdysvaltalaismielisenä. Francis Fukuyama ennusti historian loppumista Neuvostoliiton romahdettua. Liberaali demokratia marssisi voittoon, eivätkä menestyvän keskiluokan hallitsemat demokratiat todennäköisesti julista toisilleen sotaa (Doylen laki). Toddin mukaan tämä nojaa kahteen asiaan: lukutaidon leviämiseen ja syntyvyyden laskuun. Synty

Lapsuuden loppu

Arthur C. Clarke, Lapsuuden loppu . Kirjayhtymä, Helsinki, 1973. Alkuteoksesta Childhood's end (1967) suomentanut Matti Kannosto. Kiertoradalle ilmestyy ihmistä monin verroin älykkäämpi muukalaislaji ja estää ihmiskuntaa tuhoamasta itseään. Vuosisadan ajan se valmentaa ja opastaa ihmistä, mutta perimmäisen tarkoituksen se paljastaa vasta sitten. Arthur C. Clarke kirjoittaa ihan luettavan mutta ei mitenkään hohdokkaan tarinan ihmisestä maailmankaikkeuden muiden lajien joukossa.

2001-avaruusseikkailu

Arthur C. Clarke, 2001-avaruusseikkailu . Kirjayhtymä, Helsinki, 1976. Alkuteoksesta 2001 A Space Odyssey (1968) suomentanut Sakari Ahlbäck. Sir Arthur C. Clarke on tieteiskirjallisuuden suuria nimiä, ja tämä kirja lienee hänen teoksistaan tunnetuin. Tunnettuus on varmasti Stanley Kubrickin samannimisen elokuvan ansiota, ja Clarke onkin omistanut teoksensa Stanleylle. Kirja syntyi nimenomaan elokuvakäsikirjoituksen pohjaksi. 2001-avaruusseikkailu on vanhaa sci-fiä, jota ei tarvitse julkaista tiiliskivinä tai kuorruttaa väkivaltaisella toiminnalla. Tarina alkaa ajalta ennen ihmistä, ihmisapinan ja eriskummallisen mustan monoliitin kohtaamisesta. Kosketus monoliittiin muuttaa yhtä heimoista pysyvästi, ja ne pystyvät voittamaan niukkuuden ongelmat ja projisioimaan ajatuksiaan välitöntä pidemmälle. Myöhemmin, kun ihminen on perustamassa siirtokuntia kuuhun, löytyy uusi monoliitti, joka tuntuu olevan yhteydessä yhteen Saturnuksen kuista. Discovery-alus lähtee selvittämään tilannetta p

Byzantium

Judith Herrin, Byzantium: The surprising life of a medieval empire . Penguin Books, London, UK, 2008. Judith Herrin toimii myöhäisantiikin ja Bysantin professorina Lontoon King's Collegessa. Hän on tässä kirjassa sanojensa mukaan yrittänyt tuottaa hieman toisenlaisen Bysantin historian. Kirja koostuukin esseiden kaltaisista noin kymmenen sivun mittaisista kronologisesti järjestetyistä luvuista, jotka esittelevät aina jonkin piirteen tai ilmiön. Herrinin keskeinen tavoite on kumota keskiajalta peräisin oleva negatiivinen käsitys Bysantista, sen politiikasta ja hallinnosta. Hän haluaa osoittaa, että bysanttilainen kulttuuri oli jatkuvuudessaan ja kestävyydessään neuvokas, oppinut ja kekseliäs: kulttuuri ammensi Antiikin Kreikasta, Roomasta, kristinuskosta, idästä ja lännestä. Toiseksi Herrin pyrkii tuomaan esille bysanttilaisen kulttuurin kestävän vaikutuksen myöhemmällä ajalla, so. Bysantin valtauksen jälkeen vuonna 1453. Herrin kirjoittaa maallikoille. Tekstiä eivät kuormita lä