Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on huhtikuu, 2014.

Inferno: The World at War, 1939-1945

Max Hastings, Inferno: The World at War, 1939-1945 (2011). Vintage Books, New York, NY, USA, 2012. Max Hastings on brittiläinen toimittaja, historioitsija ja tietokirjailija. Hän toimi pitkään BBC:n ulkomaankirjeenvaihtajana - monesti myös sota-alueilla - ja sen jälkeen Daily Telegraphin päätoimittajana. Journalistin työn ohella hän on kirjoittanut lukuisia tietokirjoja, joista suurin osa käsittelee toista maailmansotaa. Inferno: The World at War, 1939-1945  (2011) kattaa nimensä mukaisesti kuusivuotisen maailmansodan. Kirjan alkuperäinen nimi on All Hell Let Loose , mutta yhdysvaltalaista markkinaa varten helvetti piti ilmeisesti nimetä kauniimmin. Mutta fraasi on keskeinen osa kirjoittamiseen johtanutta kipinää. This is a book chiefly about human experience. Men and women from scores of nations struggled to find words to describe what happened to them in the Second World War, which transcended anything they had ever known. Many resorted to a cliché: "All hell broke loo

Nuijasota

Heikki Ylikangas, Nuijasota (1977). Otava, Keuruu, 2004. Historian piirissä lienee tavallista, että nuori sukupolvi ravistelee vakiintuneita käsitteitä tai selityksiä ja kirjoittaa niitä kehittyneiden menetelmien, laajemman aineiston tai tuoreen tiedon valossa uusiksi. Heikki Ylikankaan vuonna 1977 julkaisema Nuijasota tarttuu 1500-luvun lopun talonpoikaiskapinaan ja karistaa siitä selitykset, joiden mukaan taustalla oli sotaväsymys tai tietämättömyys, ikään kuin että tietämättömät talonpojat nousivat aseisiin paikallista aatelisvaltaa vastaan sysäten suomalaisen valtion kehityksen vuosisadoiksi raiteiltaan. Ylikangas korostaa jännitteitä, jotka syntyivät aatelisvallan vahvistumisen ja mielivallan ja talonpoikain köyhtymisen sekä aseman heikentymisen vuoksi. Nuijasodan väkivaltaista leimahdusta edelsi pitkään kiristynyt yhteiskunnallinen tilanne ja talonpoikain ahdinko. Valtakunta kävi sotaa Venäjää vastaan, mutta vakituisen armeijan huoltoon ja ylläpitoon ei ollut koneistoa.

A Room with a View

E. M. Forster, A Room with a View (1908). Johdannon kirjoittanut Malcolm Bradbury. Penguin Books, London, UK, 2000. Lahjakkaiden ihmisten kulttuurimatkailulla on juuret ainakin 1700-luvulla. Monet pohjoiseurooppalaiset keikarit matkustivat Alppien eteläpuolelle kokemaan Italian auringon lämmittämää historiaa. Matkakertomuksissa asetettiin vastakkain pohjoisen jäykkä harkinta ja etelän iloinen vaisto, Apollo ja Dionysos. Sitten yhteiskunnallinen erikoistuminen ja elintason nousu tarjosivat kulttuurimatkoja yhä laajemmille kansanosille. Kulttuurikokemuksen tueksi kirjoitettiin matkaoppaita. Valmistuttuaan Cambridgen yliopistosta vuonna 1901 E. M. Forster teki itsekin tällaisen matkan. Vaikka hän huolellisesti vieraili jokaisen matkaoppaaseen merkityn romahtaneen sillanraunion äärellä, hän alkoi kiinnittää yhä enemmän huomiota muihin turisteihin. Näistä havainnoista hän kirjoitti romaaninsa A Room with a View . Forster ehti kasvaa viktoriaanisessa Englannissa, jonka rakenteet joutuiv

Northanger Abbey

Jane Austen, Northanger Abbey (1817). Project Gutenberg EBook, 2010. www.gutenberg.org/ebooks/121 Catherine Morland on nuori ja viaton yläluokkainen nainen. Hän asuu vanhempiensa kanssa Fullertonissa kaukana seurapiireistä ja ikätovereista. Käy kuitenkin niin, että heidän naapurinsa Allenit lähtevät viettämään aikaa Bathin kaupunkiin, ja Catherine on enemmän kuin iloinen päästessään heidän mukaansa. Kaupunki ei kuitenkaan tarjoile uusia tuttavuuksia vierailijoille aivan heti. Tanssiaisiltoja liukuu ohitse ilman kutsua parketille. Catherine viettää vanhan pariskunnan kanssa monta iltaa ennen kuin onnistuu luomaan tuttavuuksia. Sitten hän tapaa viehättävän Isabella Thorpen ja tämän veljen Johnin, joiden seurassa aika Bathissa muuttuu iloiseksi. Hän tapaa myös nuoren Eleanor Tilneyn ja tämän veljen Henryn, joiden seura on päihdyttävää siunauksellista riemua. Kävelyretkiä, hevosajeluita, tanssiaisia, keskusteluja vaatteista, musliinista ja romaaneista. Kun hänelle lankeaa mahdollisuus

The God of Small Things

Arundhati Roy, The God of Small Things (1997). Fourth Estate, London, UK, 2009. Intialaisen Arundhati Royn ensimmäinen ja tähän mennessä ainoa romaani The God of Small Things voitti Man Booker -palkinnon vuonna 1997. Hän kirjoitti ennen romaaniaan muutamia elokuvakäsikirjoituksia ja romaanin jälkeen esseiden ja artikkeleiden ohella televisiosarjaa. The God of Small Things sijoittuu Keralan osavaltioon Intiaan. Kaksossisarukset, Rahel ja Esthappen, kasvavat äitinsä, tätinsä ja enonsa huomassa Aymanamin kaupungissa 1970-luvun puolivälissä. Länsimaisuus kurottaa perheen elämään aatteiden, televisioiden, koulutuksen, elokuvien, esineiden ja juomien kautta. Vaikka vieras kulttuuri antaa ideoita ja käsitteitä, ympäristö pysyy pohjimmiltaan intialaisena. Kaksoset joutuvat mukaan aikuisten maailmaan tietämättöminä ja viattomina. Aikuisten ongelmat, kulttuuriset jännitteet, kastijärjestelmän tabut ja vaikeat uskollisuuteen liittyvät valinnat lankeavat heille kesken kiikkerän lapsuuden

Kuninkaiden kuolema

Bernard Cornwell, Kuninkaiden kuolema: historiallinen romaani . Englanninkielisestä alkuteoksesta Death of Kings (2011) suomentanut Ulla Lempinen. Bazar, Nørhaven, Tanska, 2013. Bebbanburgin Uhtred on ehtinyt neljänkympin puoliväliin. Parta harmaantuu ja raajat jäykistyvät. Pitkät vuodet taistelukentällä ovat tuoneet mainetta ja kunniaa mutta vähän vaurautta. Vuonna 899 Wessexin kuningas Alfred viimein kuolee. Hänen poikansa ei näytä vahvalta valtaistuimellaan, joten tanskalaisten ja englantilaisten taistelu saaren eteläosasta jälleen kiihtyy. Liittolaisuudet eivät kulje kielen tai uskonnon kohdalta, vaan maantiede ja otollinen tilaisuus vääntävät valat ja uskollisuudet kieroon. Cornwell kuljettaa anglosaksisen sarjansa kuudennen osan alusta loppuun rutiininomaisesti vanhojen hahmojen ja konfliktien varassa. Kuninkaiden kuolema on kaikin puolin terävämpi kuin Azincourt , mutta kirjan käänteet tai kiemurat eivät varsinaisesti yllätä. En toisaalta yllätyksiä etsinytkään. Kirja j

The Face of Battle

John Keegan, The Face of Battle: A Study of Agincourt, Waterloo and the Somme (1976). Pimlico, London, UK, 2004. Wittgensteinia mukaillen: sotaa ei voi ilmaista, sitä voi vain kuvailla. Taistelukuvauksien perinne on pitkä; Ilias lienee yksi vanhimmista.   Englantilainen sotahistorioitsija John Keegan pureutuu historiallisten taistelukuvausten ongelmiin ja esittää sitten kolme omaa esimerkkiään, jotka kaikki käsittelevät englantilaisten eri aikoina käymiä taisteluita jokseenkin samalla alueella: Agincourt (1415), Waterloo (1815) ja Somme (1916). Kertomuksina taistelukuvauksissa on ongelmia. Ne noudattavat aikakausien kirjallisia tyylejä ja käsittelevät joukkojen taistelutahdon ja psykologian käänteitä rajusti yksinkertaistaen. Caesarin muistelmissa legioonien taistelutahto vahvistui ja heikkeni Caesarin läsnäolon tai poissalon seurauksena. Viktoriaaniset kirjoittajat halusivat rakentaa taisteluihin dramaattisen käännekohdan nimekkään kenraalin ympärille hieman taistelukenttiä maala

Täällä Pohjantähden alla: 3. osa

Väinö Linna, Täällä Pohjantähden alla: 3. osa . WSOY, Porvoo, 1962. Väinö Linnan romaanitrilogian kolmas ja viimeinen osa kuljettaa hämäläisen pitäjän tarinaa 1920-luvulta aina 1950-luvun alkuun. Taloudelliset suhdanteet, teknologian kehitys, poliittiset "vaaran vuodet" 1930-luvulla ja Eurooppalaiset konfliktit tulevat pitäjään muinakin kuin vain uutisina. Koskela on syrjässä pitäjän, kirkonkylän ja maailman tapahtumista. Sosiaaliset kontaktit ovat jäähtyneet. Kotiin palannut Akseli ottaa varovasti tuntumaa työhön ja huomaa iän sekä vankeuden heikentäneen häntä. Metsätyö ei suju entiseen malliin, eikä keho jaksa lunastaa pienviljelijän työllä rakennettavaa erillisrauhaa, mutta omaksi ostettu torppa pitäisi jotenkin maksaa. Maata ei tule kuitenkaan lisää, ja kovista ajoista huolimatta Koskelat siirtyvät vähitellen parempiosaisten joukkoon. Torpparit olivat pieni osa maaseutuväestöä, mutta maauudistus koski vain heitä. Kartanon alustalaiset ja päivätyöläiset jatkavat el