Nipvet

Holger H. Herwig, The Marne, 1914: The Opening of World War I and the Battle That Changed the World (2009) . Random House, New York, NY, USA, 2011. Marnen ensimmäinen taistelu syyskuun alussa 1914 on ollut kiistanalainen käännekohta.Yhtäältä siitä puuttuvat mainittavat voiton tai tappion piirteet, mutta toisaalta Saksa menetti taistelun seurauksena aloitekykynsä ja liikevoimansa. Samalla Saksa joutui siirtämään syrjään Schlieffen-suunnitelman, jonka ohjaamana se oli puhaltanut läpi Belgian yrittäessään koukata Ranskan vasempaan sivustaan. Taistelun jälkeen länsirintama juuttui neljäksi vuodeksi väsyttävään asemasotaan, kun unelma ratkaisevasta taistelusta haihtui. Väsytystaistelun Saksa hävisi. Rautaesiripun murennuttua Itä-Saksasta löytyi ensimmäisen maailmansodan arkistoja, joiden luultiin kadonneen. Näiden avulla kanadalainen sotahistorioitsija Holger W. Herwig täydentää sodan tapahtumia ja niiden tulkintoja kirjassaan The Marne, 1914 : The Opening of World War I and the Batt

Jean Rhys, Herra Mackenzien jälkeen . Englanninkielisestä alkuteoksesta After Leaving Mr Mackenzie (1930) suomentanut Hanna Tarkka. Saatesanat kirjoittanut Petri Tamminen. Otava, Keuruu, 2001. Kuten Jean Rhysin Huomenta, keskiyö (1939), myös Herra Mackenzien jälkeen (1930) alkaa kurjasta pariisilaisesta hotellihuoneesta. Halpa ja väliaikainen asumismuoto kertoo oleellisen: päähenkilö on vähissä varoissa, perheetön ja yksin. Hotellihuone on kuitenkin samalla tila, jossa päähenkilö on turvassa muiden katseilta, ennakkoluuloilta ja odotuksilta — ainakin melkein. Julia oli päätynyt hotelliin puoli vuotta sitten — lokakuun viidentenä päivänä. Hän oli selittänyt tarvitsevansa huoneen viikoksi, kenties kahdeksi. Itselleen hän oli sanonut, että siellä hän olisi piilossa. Hän oli luvannut itselleen, että viipyisi hotellissa siihen asti kunnes pystyisi karistamaan mielestään sen raskaan nöyryytyksentunteen, jonka herra Mackenzie oli häneen jättänyt. Julia Martin on kolmikymppinen e

Thorkild Jacobsen, The Treasures of Darkness: A History of Mesopotamian Religion . Yale University Press, New Haven, CT, USA, 1976. Saksalainen uskontotieteilijä Rudolf Otto (1869-1937) kehitti käsitteen numeeninen (engl. numinous ) kuvaamaan uskonnollisen elämyksen irrationaalista ja aisteista riippumatonta erikoislaatua. Numeeniseen kokemukseen liittyvän pelon tai syvän kunnioituksen kuvaaminen sanoin ei tahdo onnistua suoraan. Tarvitaan vertauskuvia. Runojen ja hymnien vertauskuvien hienovaraisten muutoksien varaan  Thorkild Jacobsen (1904-1993) kehittää mesopotamialaisen uskonnon historiansa. Vertauskuvia on periaatteessa kolme: jumalat olivat ilmiöiden elinvoimia ( élan vital ), jumalat olivat hallitsijoita tai jumalat olivat ihmisiä kaitsevia vanhempia. Jacobsenin erinomainen teos The Treasures of Darkness (1976) tarkastelee näiden kolmen metaforan lisäksi myös muutoksia jumalien rooleissa tai olemuksessa ja poliittisten tapahtumien heijastumista myyteissä. Lisäksi kirjaa

Chester Himes, Blind Man With a Pistol (1969). Panther Books, London, UK, 1971. Helteen polttamasta New Yorkin Harlemista löytyy valkoihoisen puolialastoman miehen ruumis kurkku auki viillettynä. Harlemilaiset etsivät Coffin Ed Johnson ja Grave Digger Jones alkavat selvittää tapausta uskonnollisten kulttien, mystikoiden, huijareiden, mellakoiden, väkivaltaisuuksien, rasismin ja kansalaisliikehdinnän keskellä. A bareheaded white man had materialized suddenly from the darkness into the dim pool of yellow light spilling from a street lamp, trying to run in the direction taken by the black man. But he staggered on wobbly legs as though drunk. They could see his legs plainly because he didn't wear any pants. In fact he didn't wear any underpants either and they could see his bare white ass beneath his white shirt tail. Yhdysvaltalaisen Chester Himes in (1909-1984) poliisiromaani Blind Man With a Pistol (1969), kuten muutkin Himesin Harlem-sarjan romaanit, julkaistiin alunper

Paul Ham, 1914: The Year the World Ended  (2013). Random House Australia, Sydney, Australia, 2015. Ensimmäisen maailmansodan syttymisestä kukaan ei tietenkään ole halunnut ottaa vastuuta. Päättäjät, virkamiehet ja diplomaatit päiväkirjoissaan ja muistelmissaan kertovat olleensa suurempien voimien armoilla kyvyttöminä estämään sotaa. Toisen vakiintuneen selityksen mukaan sotaan ajauduttiin strategisen ja diplomaattisen epäonnistumisten kautta. Virheitä kieltämättä tehtiin, kommunikointi meni kiville monta kertaa, mutta tapahtumaketjua ei voi pitää australialaisen journalistin ja historioitsijan Paul Hamin mukaan tahattomana kompasteluna, sokeana harhailuna tai unissakävelynä. Kirjassaan  1914: The Year the World Ended  (2013) Ham esittää sodan taustalle tunteita, joista erityisen kohtalokkaita olivat suljettujen ovien takana päätöksiä tekevien vanhojen miesten kokemat tunteet. Diplomatiaa ajoi epäluulo, pelko, vainoharhaisuus ja viha. Koko aikakausi oli konservatismin läpitunkema.

Bruce Lincoln, Gods and Demons, Priests and Scholars: Critical Explorations in the History of Religions . The University of Chicago Press, Chicago, IL, USA, 2012. Uskonto on niitä yleiskielen sanoja, joita ladotaan kiihkeästi keskustelun ja mielipiteiden pohjaksi joka puolella, mutta jotka murenevat ammattilaisten käsissä. Maailma tai ihmiselämä ei tunnu jäsentyvän kauniisti selkeisiin käsitteisiin. Ainakin maallikosta tuntuu, että jo kahden tai kolmen toisilleen vieraan kulttuurin (toinen vaikea sana) kattaminen samoin, niille vierain käsittein alkaa sisältää valtavat määrät ehtolauseita ja epävarmuutta. Yksinkertaisuutta ja varmuutta kaipaavat ihmiset saattavat kompastella, repiä vaatteensa ja —mikä pahinta— muuttua poiketessaan vakiintuneilta teiltä humanismin vaikeakulkuisempaan maastoon. Yhdysvaltalaisen uskontotieteilijän Bruce Lincolnin Gods and Demons, Priests and Scholars (2012) ei ole ensisijaisesti muutokseen tai sisäiseen kasvuun houkutteleva artikkelikokoelma, vaik

Kuva: Archive.org Charlotte Brontë, Villette  (1853). Project Gutenberg E-Books, 2005. https://www.gutenberg.org/ebooks/9182 Muuttaessaan Labassecourin kuningaskuntaan (eli Belgiaan) lastenhoitajaksi Lucy Snowe on parikymppinen nainen vailla perhettä, vaurautta, verkostoja ja mainittavaa ulkonäköä. Lucy on kuitenkin fiksu ja ahkera, joten lastenkamari vaihtuu nopeasti luokkahuoneeksi ja lasten hoitaminen opettamiseksi. Muuten Villetten kaupunki tai kirjan kuvaama aikakausi tarjoaa niukalti mahdollisuuksia itsenäiselle naiselle. Lucyn pidättyvyyttä pidetään koppavuutena ja itsenäisyyttä kapinointina, joten avioliittomarkkinat eivät näytä hyviltä. Hänen ystävänsä, Villettessa koulua käyvä, nuori, kaunis ja kosijoitaan kiusaava Ginevra Fanshawe maalaa nopeasti Lucysta muotokuvan. I suppose you are nobody's daughter, since you took care of little children when you first came to Villette: you have no relations; you can't call yourself young at twenty-three; you have no attra

Geoffrey Wawro, A Mad Catastrophe: The Outbreak of World War I and the Collapse of the Habsburg Empire . Basic Books, New York, NY, USA, 2014. Jos Adolf Hitler olisi palvellut kotimaansa Itävalta-Unkarin armeijassa ensimmäisessä maailmansodassa, 1900-luvun tapahtumat olisivat saattaneet kehittyä ratkaisevasti eri suuntaan. Ratsuväessä uransa tehneet kenraalit olivat hukassa miljoona-armeijoiden, konekiväärien ja uudenlaisen tykistön kanssa kaikkialla, mutta Itävalta-Unkarin upseeristo ja sodanjohto olivat taktisesti, operatiivisesti ja strategisesti kenties kyvyttömintä koko sodassa. Vanha, 1800-luvun taktiikka yhdistyi uuteen 1900-luvun sodankäyntiin puhtaimmin juuri Itävalta-Unkarissa. Ennen sotaa kutsunnoissa Hitler todettiin fyysisen heikkouden vuoksi kelpaamattomaksi palvelukseen. Jos hän ei olisi ehtinyt liittyä vapaaehtoisena Saksan armeijaan, hänet olisi kuitenkin otettu palvelukseen viimeistään jouluna 1914, kun ikäluokkien parhaimmisto oli jo jauhettu loppuun. Kun Itä