Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2013.

Tulilanka

Lee Child, Tulilanka . Englanninkielisestä alkuteoksesta Tripwire (1999) suomentanut Osmo Ryytty. Karisto, Hämeenlinna, 2006. Entinen maavoimien sotilaspoliisimajuri Jack Reacher lapioi uima-altaita työkseen Key Westissä Floridassa, kun newyorkilainen yksityisetsivä ottaa yhteyttä. Reacher ei tunne toimeksiantajaa, eikä ole kiinnostunut. Kun sitten yksityisetsivä löytyy kuolleena öiseltä kujalta, Reacher kiirehtii New Yorkiin. Ennen pitkää hän sekaantuu kidnappaus- ja kiristysvyyhteen, jonka juuret juontavat aina Vietnamin sodan loppuvaiheisiin. Lee Child kirjoittaa sujuvaa rikospulppia. Sivut kääntyvät joutuisasti, vaikka juoni hieman ontuukin.

Wittgenstein's Nephew

Thomas Bernhard, Wittgenstein's Nephew: A Friendship . Saksankielisestä alkuteoksesta Wittgensteins Neffe (1982) englanniksi kääntänyt David McLintock. Faber and Faber, London, UK, 2013. Thomas Bernhard (1931-1989) kouluttautui näyttelijäksi ja opiskeli musiikkia, mutta keuhkosairautensa vuoksi hän jätti esiintymiset ja ryhtyi ensin toimittajaksi ja sitten kirjailijaksi. Niin ikään keuhkosairautensa takia hän vietti toisinaan pitkiä aikoja parantolassa. Bernhardia pidetään yhtenä tärkeimmistä saksankielisistä sodanjälkeisistä kirjailijoista. Wittgenstein's Nephew on omaelämänkerrannallinen kertomus Bernhardin ja Paul Wittensteinin ystävyydestä. Kirja alkaa vuodesta 1967, jolloin Bernhard on toipumassa vaikeasta leikkauksesta sairaalassa. Sattumalta hänen ystävänsä, varakkaan Wittgensteinin suvun jäsen ja filosofi Ludwig Wittgensteinin veljenpoika Paul, on toipumassa hermoparantolassa saman sairaalan eri rakennuksessa. Heikkokuntoinen Bernhard yrittää kiirehtiä toipumistaa

Howards End

Kuva: Wikipedia E. M. Forster, Howards End (1910). Project Gutenberg EBook, 2001. http://www.gutenberg.org/ebooks/2891 Brittiläinen Edward Morgan Forster (1879-1970) tuli tunnetuksi ironisista, luokkayhteiskuntaa ja sen tekopyhyyttä piiskaavista teoksistaan. Hän ehti elämänsä aikana julkaista viisi romaania, lukuisia novelleja ynnä pari näytelmää ja elokuvakäsikirjoitusta. Melkein kaikki Forsterin romaanit on sovitettu elokuviksi. Howards End (suom. Talo jalavan varjossa) ilmestyi vuonna 1910. Noihin aikoihin Britannia on siirtomaavaltansa huipulla, kiihtyvä teollistuminen muuttaa maisemaa ja yhteiskunta käy läpi valtavaa murrosta. Forster luotaa maansa kehitystä kolmen perheen yhteen kietoutuneiden kohtaloiden kautta. Siskokset Margaret ja Helen Schlegel ovat hyväosaisia, idealistisia ja itsevarmoja kulttuuri-ihmisiä, jotka käyvät kirjapiireissä, hyväntekeväisyysseuroissa ja naisasialiikkeen kokouksissa. Henry Wilcox on siirtomaissa omaisuutensa tehnyt pragmaattinen ja hym

Surfacing

Margaret Atwood, Surfacing (1972). McClelland & Stewart, Toronto, Ontario, Canada, 1994. Margaret Atwood (s. 1939) on tuottelias kanadalainen kirjailija, joka on kirjoittanut romaanien ohella lukuisia lastenkirjoja, novelli- ja runokokoelmia sekä kirjallisuuskritiikkejä. Hänen isänsä oli entomologi , ja niinpä hän vietti lapsuudessaan pitkiä aikoja Ontarion ja Quebecin pohjoisosissa.  Monet Atwoodin teoksista käsittelevät luontoa ja erityisesti ihmisen suhdetta eläimiin. Surfacing on Atwoodin toinen romaani. Tarinan kertoja, parikymppinen kuvittaja, palaa kymmenen vuoden jälkeen lapsuutensa pienelle saarelle Pohjois-Quebeciin etsiäkseen kadonnutta isäänsä. Kertoja, jonka nimeä ei kerrota, matkustaa yhdessä miesystävänsä ja ystäväpariskunnan kanssa. Ranskankielisen yhteisön itsenäisyyshaaveet ovat vain vahvistuneet kertojan poissa ollessa, ja kyläläisten tarjoama kohtelu englanninkieliselle seurueelle on viileää. Saarella kertojan lapsuusmuistot nousevat pintaan ja käsiin p

Ivan Denisovitšin päivä

Aleksandr Solženitsyn, Ivan Denisovitšin päivä . Venäjänkielisestä alkuteoksesta Один день Ивана Денисовича (1962) suomentanut Markku Lahtela. Suuri Suomalainen Kirjakerho, Helsinki, 1972. Aleksandr Solženitsyn (1918-2008) oli venäläinen kirjailija, jonka teokset käsittelevät enimmäkseen Stalinin ajan vankileirijärjestelmää Gulagia . Solženitsyn sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1970. Ivan Denisovitšin päivä ilmestyi Novyi Mir -lehdessä Stalinin kuoleman jälkeisen poliittisen suojasään aikana vuonna 1962. Silti kustantaja varmisti julkaisuluvan itseltään Hruštšovilta. Ivan Denisovitšin päivä kertoo nimensä mukaisesti Ivan Denisovitš Suhovin päivästä siperialaisella vankileirillä. Hän herää aamulla ja yrittää kirjautua sairaaksi, mutta hänellä ei ole tarpeeksi kuumetta. Auringon noustua vankikolonna marssii paukkupakkasella työmaalle muuraushommiin, ja Suhov taistelee muun joukkueensa kanssa nälkää ja kylmää vastaan parhaansa mukaan. Suhov välttelee töitä pohtien, että