Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2018.

A New England Nun

Mary E. Wilkins Freeman, ”A New England Nun” (1891).  Kokoelmassa Milton Crane (toim.), 50 Great American Short Stories . Bantam Books, New York, NY, USA, 1972. Joe Dagget ja Louisa Ellis ovat olleet kihloissa 14 vuotta. Pitkä kihlajaisaika on jäähdyttänyt joskus roihunneen ihastuksen, eikä jäljellä ole kuin uskollisuus toisen tunteita ja omia lupauksia kohtaan. Joe vietti vuosikausia Australiassa ja palasi vasta koottuaan riittävän omaisuuden yhteisen elämän pohjaksi. "It won't be for long," poor Joe had said, huskily; but it was for fourteen years. Äitinsä neuvosta Louisa suostui ensimmäiselle kosijalleen, mutta kihlajaisajan Louisa on viettänyt itsekseen verhoutuen morsiamen hyveisiin. Hän on kotilieden hengettärenä täydellinen. Louisan elämänpiiri koostuu sittemmin äidiltään perimästä talosta ja sen pienestä pihapiiristä kanaloineen ja puutarhoineen. Käsityöt, siivous ja ruoanlaitto täyttävät seesteiset päivät. Hän purkaa vaivihkaa ompelemiaan saumoja voidaksee

Pale Blue Dot

Kun Voyager 1 -luotain oli poistumassa aurinkokunnasta helmikuussa 1990, NASA käänsi sen kameran maata kohti. Luotain oli täyttänyt tehtävänsä kuvattuaan ja mitattuaan Jupiteria ja Saturnusta sekä niiden kuita, mutta ennen kuin sen kamera sammutettiin pysyvästi, luotaimella otettiin vielä muutama selfie kuuden miljardin kilometrin etäisyydeltä. Valokuvassa maapallo on alle pikselin kokoinen vaalea piste keskellä valtavaa avaruutta (kuvassa oikealla keskellä vaaleaa raitaa). Kameraa käännettiin tähtitieteilijä ja kirjailija Carl Saganin pyynnöstä. Vaikka luotaimen viimeisellä kuvalla ei ole varsinaista tieteellistä arvoa, se kertoo jotain maailmankaikkeuden mittasuhteista ja ihmisen asemasta. Tämän asetelman varaan Sagan kirjoitti kirjansa Pale Blue Dot (1994). Look again at that dot. That's here. That's home. That's us. On it everyone you love, everyone you know, everyone you ever heard of, every human being who ever was, lived out their lives. The aggregate of o

Decipher: The Greatest Codes Ever Invented and How to Break Them

Mark Frary , Decipher: The Greatest Codes Ever Invented and How to Break Them . Modern Books, London, UK, 2017. Tietokirjan nimessä esiintyvä superlatiivi kertoo kustantajan on epävarmuudesta: ilman paisuttelua aihepiiri ei sellaisenaan riitä herättämään huomiota. Mark Fraryn salakirjoituksen historiaan pureutuva Decipher: The Greatest Codes Ever Invented and How to Break Them (2017) tehostaa näkyvyyttään myös kytkemällä superlatiiviin universaalikvanttorin: parhaat salaustekniikat koskaan . Lisäksi se lupaa keinot salaustekniikoiden purkamiseen, mikä parhaiden salaustekniikoiden kohdalla on tietenkin mahdotonta. The Greatest voi tietenkin tarkoittaa parhaan sijaan eniten huomiota saanutta. Siinä mielessä Fraryn kirja lunastaa ainakin puolet herättämistään odotuksista. Kun vielä pirteään kansipaperiin painettu kustantajan internetsivusto vastaa virheilmoituksin — uuden vuoden jälkeen sivusto heräsi uudelleen — on kansien välissä odotetusti liuta kirjoitusvirheitä. * * *

Verdun 1916

Alistair Horne , Verdun 1916 . Englanninkielisestä alkuteoksesta The Price of Glory (1962) suomentanut Aaro A. Vuoristo. WSOY, Porvoo, 1966. Yksi historian suurimmista, verisimmistä ja pitkäkestoisimmista taisteluista käytiin Verdunin ympäristössä Pohjois-Ranskassa helmikuusta 1916 saman vuoden joulukuuhun. Maas-joen varrelle kaatui tai haavoittui eri arvioiden mukaan 700000:sta aina miljoonaan sotilaaseen eli noin kaksi minuutissa kymmenen kuukauden ajan. Ranska kierrätti Verdunissa valtaosan joukoistaan, joten taistelussa saadusta torjuntavoitosta tuli, paitsi kansallisen taistelutahdon symboli meikäläisen talvisodan tapaan, myös sukupolvikokemus, joka heijastui vuosikymmenien ajan sisäpolitiikkaan. Verdunia ei valittu hyökkäyksen kohteeksi sattumalta. Kirjassaan Verdun 1916 (1962) Alistair Horne toteaa, että Verdun on ollut Ranskan puolustuksen lukko aina roomalaisajoista asti. Tämän vuoksi saksalaiset laskivat, että Ranska olisi valmis taistelemaan kiivaasti kaupungin hal

Aliens

David Leavitt, ”Aliens”. Kokoelmassa Family Dancing: Stories by David Leavitt (1983). Penguin Books, London, UK, 1986. Novellikokoelmassaan Family Dancing (1983) David Leavitt polkaisee käyntiin erilaisia perheen sisäisiä muutoksia ja luotaa niiden vaikutusta perhesuhteisiin. Usein tarinassa äiti toimii perhettä koossa pitävänä voimana olematta mikään pullantuoksuinen kotilieden hengetär, vaan petetty, kuoleva, järkyttynyt tai toipuva aikuinen velvollisuudentuntoineen, ennakkoluuloineen ja toiveineen. Novellissa ”Aliens” nimi kertoo ihmisten välisestä etäisyydestä: läheisetkin ovat muukalaisia toisilleen. Äiti vierailee tyttärensä kanssa sairaalassa katsomassa auto-onnettomuudesta toipuvan isän runoiltaa. Henkiset ja fyysiset rauniot etsivät sanoja, joilla kuvata pettymystään ja turhautumistaan, mutta pelkkä yrittäminen ei tee itseilmaisusta mielenkiintoista, ainakaan ulkopuolisille. Törmäyshetkellä autossa olivat vain vanhemmat, mutta onnettomuus on vammauttanut koko perhee

The Zimmermann Telegram

Vaikka ensimmäisen maailmansodan syttyminen oli kansainvälisen diplomatian kohtalokas epäonnistuminen, ulkopoliittinen kompastelu ei suinkaan loppunut siihen. Tammikuussa 1917 brittien purkama salattu Zimmermann-sähke paljasti Saksan yritykset lietsoa Meksiko sotaan Yhdysvaltoja vastaan, jolloin puolueettomana pysytellyt suurvalta liittyi mukaan sotaan ympärysvaltojen puolelle. Kuten Britanniaa vastaan käydyssä laivaston kilpavarustelussa, Saksa näin sotki kahdenväliset suhteensa saamatta vastineeksi mitään. Yhdysvaltalaishistorioitsija Barbara W. Tuchman aloittaa kirjansa The Zimmermann Telegram (1958) Englannin kanaalista, missä kaapelialus CS Telconia katkaisi saksalaisten viisi vedenalaista kaapelia muutama tunti sen jälkeen, kun Britannia oli julistanut sodan Saksalle 5. elokuuta 1914. Tuchmanin tiedot perustuvat eläköityneen laivastoupseerin haastatteluun. Sittemmin on käynyt ilmi , että operaatiosta vastasi postialus CS Alert , mutta lopputulos oli joka tapauksessa sama