Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on huhtikuu, 2008.

Uskonto ja ihmismieli

Kimmo Ketola, Ilkka Pyysiäinen ja Tom Sjöblom, Uskonto ja ihmismieli: johdatus kognitiiviseen uskontotieteeseen . Gaudeamus, Helsinki, 2008. Viimeisten vuosikymmenten aikana aivotutkimus on aimo harppauksin. Aivojen kuvaaminen palauttaa uskonnontutkimuksenkin tavallaanluonnontieteiden piiriin: uskonnollista ajattelua selitetään ihmisaivojen käyttäytymisen pohjalta. Koska ihmisaivojen oletetaan olevan samanlaiset kulttuurista riippumatta, voidaan tuloksia kerätä ja yleistää eri kulttuuripiireissä. Kirjassa ei Jumalien olemassa oloon oteta kantaa. Kirja jakautuu kahteen osaan: ensimmäisessä osassa Ketola, Pyysiäinen ja Sjöblom esittelevät kognitiivisen uskontotieteen peruskäsitteet ja saavutukset. Jumaliin ja vastaaviin olentoihin viitataan intuitionvastaisina agentteina , jotka sotivat ihmisen oppimaa intuitiivista ontologiaa vastaan. Optimaalisesti intuitionvastaiset kuvaukset (representaatiot) ovat muita tehokkaampia, koska ne jäävät muita paremmin mieleen ja kuitenkin prosessoitu

Luokkakokous

Jarkko Tontti, Luokkakokous. Otava, Keuruu, 2007. Jarkko Tontti kertoo tarinan, kuinka kolmikymppiset järjestävät lukion luokkakokousta. Päähenkilöitä on kaksi: it-alan uraohjus Toni ja keskiajan väitöstutkija Matias. Molemmat ovat edelleen kiinni lukioihastuksessaan, ja maailmaa - tai ainakin naisia - mitataan tämän ideaalin mukaan. Hesarissa Luokkakokousta esitellään väliinputoajakohortin sukupolviromaanina, ja kirja manaa esiin tuttuja asioita, jotka ovat kenties yhteisiä 1980-luvulla koulunsa käyneille. Suuri sukupolviromaani kirja ei kuitenkaan ole. Tontti kirjoittaa rennosti, mikä tarkoittaa epätäydellisiä virkkeitä ja viitteenomaisia ajatuksia. Kaikki havainto on jotenkin negatiivista. Siitä huolimatta henkilöiden välinen ja siten koko tarinan jännite on aika laimeaa, eikä kirja oikein imaise mukaansa.

Red Mars

Kim Stanley Robinson, Red Mars . Bantam Books, New York, 1993. Hard science fiction viittaa tieteiskirjallisuuteen, joka painottaa teknisiä yksityiskohtia sekä tieteellistä tarkkuutta ja pyrkii esittämään ideansa johdonmukaisena kokonaisuutena kirjoittamisajankohdan aikaan tunnetun tieteellisen tiedon pohjalta. Kim Stanley Robinson in Red Mars - Mars-trilogian ensimmäinen osa - on Wikipedian mukaan esimerkki kovasta scifistä. Robinson kertoo tarinan Marsin asuttamisesta, joka alkaa "ensimmäisen sadan" kansainvälisen tutkijan ja insinöörin lähettämisestä Marsiin 2026. He rakentavat tukikohdan, tutkivat Marsin oloja ja valmistelevat laajemman siirtokunnan rakentamista. Tarina kulkee noin kymmenen keskeisen tutkijan näkökulman kautta maalaten teknisiä, sosiaalisia ja ideologisia ristiriitoja Marsin asuttaminen ja siellä eläminen aiheuttaa. Niinpä Mars on punainen monestakin syystä. Planeetan maaperä on rautaperäinen ja siten punainen. Tutkijoiden keskuudessa punaisuus viitt

Before France and Germany

Patrick J. Geary (1988) Before France and Germany: The Creation and Transformation of The Merovingian World . Oxford University Press, New York, USA. Patrick Geary on keskiajan professori Kalifornian yliopistossa. Before France & Germany sijoittuu hänen tutkimusuransa ja myös tutkimusalueen alkupäähän. Hieman yli pariin sataan sivuun Geary saa upotettua germaanien vaellukset ja Rooman sekasorron aina Karolingien nousuun. Se on tarina, kuinka läntisen Rooman alueet muovautuvat ensin barbaarikuningaskunniksi ja sitten keskiaikaiseksi kristilliseksi euroopaksi. Geary tarkastelee germaanien suhteita Rooman imperiumiin ennen kansainvaelluksia ja Rooman yhteiskunnallisia muutoksia, jotka olivat seurausta läntisten Rooman maaseudun väestökadosta, verotulojen kaventumisesta ja rahoitusongelmista. Erot vapaan talonpojan ja epävapaan maaorjan välillä katoavat, ja maanomistus keskittyy magnaattien käsiin. Rooman valtakunta paikallistuu, so. verotus, politiikka ja päätöksenteko saavat pa