Nipvet

Jo Nesbø, Torakat . Norjankielisestä alkuteoksesta Kakerlakkene (1998) suomentanut Outi Menna. Johnny Kniga Kustannus, Juva, 2009. Norjalaisen dekkarikirjailijan Torakat ilmestyi jo vuonna 1998, mutta se suomennettiin vasta pari vuotta sitten. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Lepakkomiehen ja Punarinnan väliin. Norjan suurlähettiläs löytyy murhattuna bangkokilaisesta bordellista. Valtiojohdolla on kiire lähettää norjalainen rikostutkija selvittämään tapaus ennen kuin lehdet saavat vihiä tapahtuneesta.  Ja niin Thaimaaseen lähtee kansainvälistä kokemusta hankkinut Harry Hole. Thaimaa on saasteinen, korruptoitunut ja kuuma, mutta ihmiset --erityisesti Holen kollegat-- ovat työlleen omistautuneita, ammattitaitoisia ja huumorintajuisia. Torakat on hyvä dekkari, mutta kerronta ja käänteet eivät ole aivan Nesbøn viimeisimpien kirjojen tasoa.

Jo Nesbø, Panssarisydän . Norjankielisestä alkuteoksesta Panserhjertre (2009) suomentanut Outi Menna. Johnny Kniga Kustannus, Juva 2010. Norjalaisen dekkarikirjailijan viimeisin Harry Hole -tarina alkaa Hong Kongista, minne Hole on paennut menetyksiään, itseään ja virkaansa. Hänet haetaan takaisin Osloon selvittämään kahden naisen kuolemaa, eikä sarjamurhaajasta ole johtolankoja nimeksikään. Taustalla käydään myös poliisilaitoksen sisäistä taistelua arvovallasta ja rahoituksesta. Holen työtavat tuottavat tulosta, mutta ne alkavat myös vaatia veronsa, ja kirjan sävy on aikaisempia tarinoita tummempi. Nesbøn tarina etenee taidokkaan sävellyksen tavoin ollen edelleen yllättävä.

Joe Navarro, What Every Body Is Saying: An Ex-FBI Agent's Guide to Speed-Reading People. Harper-Collins Publishers, New York, NY, USA, 2008. Kuten alaotsikkokin sanoo, Joe Navarro on entinen FBI-tiedustelupalvelun agentti. Hän muutti vanhempiensa kanssa Kuubasta Yhdysvaltoihin ollessaan kahdeksanvuotias. Kun hän ei osannut englantia, hän joutui arvioimaan muiden reaktiot pelkästään kehonkielen perusteella. Myöhemmin 23-vuotiaana poliisina hän liittyi FBI:n palvelukseen. Pitkän uran aikana hän ehti toimia esimiehenä mm. vastavakoiluyksikössä. Yksi keskeinen aihe hänen urassaan on ollut kehonkielen, ei-verbaalisten signaalien tunnistaminen ja tulkitseminen. Ihmisaivoissa on ns. limbinen järjestelmä, so. joukko alueita, jotka yhdessä operoivat mm. autonomista hermostoa, tunteita, motivaatiota. Autonominen hermosto säätelee tiedostamattomia toimintoja kuten sydämen ja rauhasten toimintaa, ruoansulatusta, verenpainetta ja hikoilua. Tämä sama järjestelmä tuottaa myös kehon signaale

Robert A. Heinlein, The Moon Is a Harsh Mistress . Hodder & Stoughton, London, UK, 2005. Yhdysvaltalaisen Robert A. Heinleinin yksi nimekkäimmistä scifi-romaaneista on vuonna 1966 julkaistu The Moon Is a Harsh Mistress . Kirja sai Hugo-palkinnon vuonna 1967. Elämä kuussa on nopeaa ja lyhyttä. Sukupuolijakauma on korostetun miesvaltainen, mistä seuraa perinteistä poikkeavia ryhmä- tai linja-avioliittoja. Tarinan kertoja Manuel Garcia O'Kelly-Davis on kuussa sijaitsevassa siirtokunnassa työskentelevä tietokoneasentaja, joka ystävystyy tietoiseksi tulleen tietokonejärjestelmän kanssa. Kuussa kaikki ei kohdallaan: siirtokuntaa hallinnoiva ylikansallinen taho riistää viljelijöitä. Kun kapina alkaa kyteä, Manuel ja Mike (tietokone) sotkeutuvat mukaan.   The Moon Is a Harsh Mistress on erinomainen scifi-romaani. Toiminnan ja teknologian ohella Heinlein käsittelee yhteiskuntaa ja maalailee libertarismin ihanteita: ohutta hallintokoneistoa, laajaa yksilön vapautta ja itseav

Robert A. Heinlein, Stranger in a Strange Land . ACE Books, New York, NY, USA, 2003 (1961). Yhdysvaltalainen tieteiskirjailija Robert A. Heinlein (1907-1988) ehti uransa aikana kirjoittaa yli kolmekymmentä romaania ja kuutisenkymmentä novellia. Monet teoksista ovat muotoutuneet klassikoiksi. Jotkin kirjoissa esiintyneet ideat on sittemmin tuotteistettu: GPS, vesisänky, telekonferenssi jne. Stranger in a Strange Land on ensimmäinen ns. keskikauden teos, jossa Heinlein käsitteliä yksilöä, libertarismia ja vapaata seksiä. Se sai edellisenä vuonna julkaistun romaanin Starship Troopersin (1959) tapaan Hugo-palkinnon. Stranger in a Strange Land kertoo Michael Valentine Smithistä, ensimmäisestä Marsissa syntyneestä ihmisestä ja tämän saapumisesta maapallolle. Kirja alkaa tieteissatiirinä, kun maan tapoihin, sukupuoliin ja epämääräiseen luonnolliseen kieleen tottumaton Smith kompastelee perusasioiden kanssa. Smith oppii nopeasti, ja Smithin oivallusten myötä Heinleinin kerronta alkaa

Chris Roerden, Don't Murder Your Mystery: 24 Fiction-Writing Techniques to Save Your Manuscript from Turning Up D.O.A. Bella Rosa Books, Rock Hill, SC, USA, 2006. Yhdysvaltalainen Chris Roerden on työskennellyt kirjallisuusalalla kustannustoimittajana, opettajana tai kirjailijana yhteensä yli 40 vuotta. Don't Murder Your Mystery on, kuten aliotsikkokin sanoo, kokoelma neuvoja dekkarikäsikirjoituksen saattamiseksi julkaisukuntoon. Kirja sai Agatha-palkinnon vuonna 2006. Kirjojen kustannus on liiketoimintaa, jossa kustantamot pyrkivät tekemään voittoa. Koska hyllyihin jäävät niteet tarkoittavat tappiota, satsataan ensisijaisesti ennestään tai muuten tunnettuihin nimiin. Kustantamot saavat tukuttain käsikirjoituksia, joita kustannustoimittajat seulovat julkaistaviin ja hylättäviin. Koska markkinatilanne on kireä, kustantamot eivät lähde opastamaan ketään, vaan käsikirjoituksen pitää olla hyvä. Kustannustoimittaja etsii siitä virheitä, joiden perusteella sen voisi pistää siv

Homer, The Iliad . Wordsworth, Chatham, Kent, UK, 1995. Kreikkalaisen runonlaulajan Homeroksen historiallisuudesta ja töistä keskustellaan edelleen. Yhtenä hänen teoksenaan pidetään Iliasta , laulua Ilionista. Se on toki suomennettu, mutta Otto Mannisen käännös on uskollinen alkuperäiselle runomitalle, millä on tietenkin oma arvonsa mutta mikä tekee käännöksestä vaikeaselkoisen. Wordsworthin Ilias on englanninkielinen proosakäännös; kääntäjän nimi ei kirjasta selviä. Ilias kertoo Troijan eli Ilionin kaupungin kymmenvuotisen piirityksen toiseksi viimeisestä vuodesta. Akhilleus on raivostunut sotajoukon johtajalle Agamemnonille saaliinjaosta ja kieltäytyy osallistumasta taisteluihin. Troijalainen sankari Hektor niittää kreikkalaisia taistelukentällä ja ajaa heidät aina laivoihinsa saakka, kunnes Patroklos pukeutuu Akhilleun haarniskaan ja innoittaa kreikkalaiset uudestaan vastarintaan. Hektor surmaa Patrokloon ja Akhilleus kostaa. Troijan ympärillä käydyn taistelun lisäksi kamppail

Alastair Reynolds, Sovituksen kuilu . Englanninkielisestä alkuteoksesta Absolution Gap (2003) suomentanut Hannu Tervaharju. Like, Keuruu, 2007. Sovituksen kuilu jatkaa walesilaisen scifikirjailijan Alastair Reynoldsin avaruusoopperaa. Itseohjautuviin tekoälyjärjestelmiin pesiytyi ensin rutto. Sitten unestaan heränneet älyllistä elämää tukahduttavat koneet ovat pirstoneet kokonaisia planeettoja. Ihmisten toivo tiivistyy pieneen, kaasujättiläistä kiertävään kuuhun. Kuuta asuttavat omaperäisen kirkon hallinnoimat yhteisöt ja sen pinnan alta kaivetaan esiin jäänteitä muinaisesta sivilisaatiosta.  Kirkon katedraalit vaeltavat jäisen taivaankappaleen halki vääjäämättä pysyäkseen kaasujättiläisen alla ja rekisteröidäkseen kaasujättiläisen hetkelliset katoamiset. Reynolds kirjoittaa upeaa avaruusoopperaa. Vieraat ilmiöt, pitkälle viety teknologia ja sen tuomat kulttuurit lumoavat edelleen. Paikoin kerrontaa olisi ollut varaa tiivistää, mutta 830 sivua on palkitseva urakka.

Henrik Kniberg, Mattias Skarin, Kanban and Scrum: making the most of both . C4Media, 2010. Henrik Kniberg ja Mattias Skarin ovat ruotsalaisia ohjelmistokonsultteja, jotka ovat erikoistuneet lean- ja agile-menetelmiin. Kanban and Scrum käsittelee kahta agile-menetelmää, Kanbania ja Scrumia, jotka molemmat ovat itseohjautuvat ohjelmistotiimin muutokseen sopeutuvia prosesseja. Kirjan tarkoitus on tarjoilla tiivis määritelmä kummastakin, selvittää menetelmien välisiä eroja ja näyttää esimerkein, miten ne toimivat. Kirjan ensimmäinen osa käsittelee Kanbanin ja Scrumin yhtäläisyyksiä ja eroja. Ne ovat iteratiivisia ja inkrementaalisia, eli työtä tehdään toistettavissa sykleissä ja työ tehdään pienissä palasissa, jolloin muutoksiin reagoiminen on helpompaa. Tiimi kokoontuu säännöllisesti käsittelemään ohjelmistoprosessinsa ongelmia ja korjaamaan niitä. Menetelmistä Scrum asettaa enemmän vaatimuksia: roolit, backlogin priorisointi, päivittäiset tapaamiset, kehitysnopeuden mittaus ja its

Harold Speed, The Practice and Science of Drawing . Dover Publications, Mineola, NY, USA, 1972.  Harold Speed (1872-1957) oli englantilainen taidemaalari, joka kirjoitti uransa aikana pari klassikoksi jäänyttä piirustus- ja maalausopasta. The Practice and Science of Drawing on piirustusopas, joka julkaistiin 1900-luvun alussa -- käsillä oleva laitos vuonna 1917. Kirja kaikuu vanhentunutta taidekäsitystä, l. taiteen tekee taiteeksi taiteilijan taiteellinen ekspressio, mikä sopii piirustusoppaaseen ihan hyvin. Post-moderniahan ei voi opettaa, koska siinä ei ole "oikeaa tapaa" tehdä mitään. Päästyään taideihanteiden julistamisesta Speed esittelee kaksi piirustustapaa, joista ensimmäinen keskittyy ääriviivoihin ja toinen massan tai muotojen tallentamiseen. Analysoituaan hetken erilaisia lähestymistapoja Speed keskittyy rytmiin ja sen erilaisiin muotoihin (viivan vaihtelu/yhtenäisyys, muodon vaihtely/yhtenäisyys, tasapaino ja mittasuhteet). Lopuksi hän kirjoittaa ohjeita muot

John H. Vanderpoel, The Human Figure . Dover Publications, Mineola, NY, USA, 1958. John H. Vanderpoel opetti 30 vuotta Chicagon Art Institutessa ja oli mm. Georgia O'Keefen opettaja. The Human Figure on elävänmallinpiirustusopas, joka julkaistiin ensimmäistä kertaa vuonna 1908 ja josta Dover Publications on ottanut uusintapainoksia vuodesta 1958 alkaen. Vanderpoel esittelee ihmisvartalon yksityiskohtaisesti tekstin ja kuvien kautta. Hän jakaa ruumiinosat pinnoiksi ja muodoiksi, jotka yksinkertaistavat piirtämistä ja osien suhteiden mittaamista. Vanderpoelin omat esimerkkipiirrokset ovat häikäiseviä, mutta niitä käsittelevä teksti on kuivaa. Se käy läpi yksityiskohtaisesti esimerkiksi nenänjuuren ja huulten suhdetta, käsivarren ja olkapään massojen muuttumista alla liikkuvien lihasten takia -- kaikki arvokasta tietoa, mutta tekstin kautta havainnollistaminen on raskasta.

Diana Whaley (toim.), Sagas of Warrior-Poets. Penguin Books, London, UK, 2002. Diana Whaley on Newcastlen yliopiston varhaiskeskiajan tutkimuksen professori, joka on erikoistunut muinaisnorjankieliseen kirjallisuuteen. Sagas of Warrior-Poets on kokoelma saagoja, joiden päähenkilöt ovat nimen mukaisesti sotureita ja runoilijoita. Whaley on kirjoittanut kirjaan mielenkiintoisen johdannon, jossa käsitellään saagoja yleisesti kirjallisuutena, kirjan saagojen teemoja, runoutta ja syntyhistoriaa. Lisäksi kirjan lopun liitteissä on Islannin kartta, johon on merkitty kunkin saagan tapahtumapaikat sekä tietoa varhaiskeskiajan islantilaisesta sosiaalisista, poliittisista ja oikeudellisista rakenteista, islantilaisista maatiloista, kirjan saagojen rakenteesta, runoista, sanastosta ja saagakirjallisuudesta ylipäätään. Kirjan saagat, Kormakin saaga ( Kormáks saga ), Hallfredin saaga ( Hallfreðar saga ), Gunnlaugin saaga ( Gunnlaugs saga ), Bjornin saaga ( Bjarnar saga Hítdaelakappa ) ja Viglu

Henning Mankell, Askeleen jäljessä . Ruotsinkielisestä alkuteoksesta Steget efter (1997) suomentanut Laura Jänisjärvi (1999). Otava, Keuruu, 2000. Henning Mankell on ruotsalaisen realistisen dekkarityylin uran uurtajia. Komisario Kurt Wallander -rikostarinat ovat olleet suosittuja niin kirjoina kuin elokuvina. Askeleen jäljessä on järjestyksessään kuudes Wallander-tarina. Ystadin poliisin rikostarkastaja löytyy kuolleena asunnostaan, eikä kuolema näytä itsemurhalta. Hän oli tutkimassa kolmen nuoren yllättävää katoamista; nuorilta tuli postikortteja pitkin Eurooppaa, mutta omaiset eivät pidä niitä aitoina. Tutkinta osoittautuu monimutkaiseksi, kun Wallander samalla kamppailee oman terveytensä kanssa. Mankellin kerronta vyöryy lyhyinä virkkeinä. Kuusisataasivuista kirjaa olisi ollut tilaa tiivistää. Murha on kuitenkin murha, ja monivaiheinen tutkinta pitää mielenkiintoa yllä.

Karin Alvtegen, Varjo . Ruotsinkielisestä alkuteoksesta Skugga (2007) suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom. WSOY, Juva, 2008. Karin Alvtegen on ruotsalainen kirjailija, käsikirjoittaja ja lavastaja. Varjo on hänen viides suomennettu kirjansa. Se kertoo Nobel-palkitusta kirjailijasta Axel Ragnerfeldtistä ja hänen perheestään. Perhettä palvellut kotiapulainen kuolee vanhuuteen, ja testamentti kaivaa esiin vanhat synnit, joita perhe on hautonut vuosikymmeniä. Takakansi mainostaa kirjaa psykologiseksi "huippujännäriksi", mutta jännitystä syntyy vasta loppupuolella. Alkutilanne on niin ladattu, että kirja on ennalta-arvattava.

Jo Nesbø, Lumiukko . Norjankielisestä alkuteoksesta Snømannen (2007) suomentanut Outi Menna. WSOY, Juva, 2009. Norjalaisen Jo Nesbøn dekkarissa Oslossa katoaa perheenäiti. Talon pihalle jää selittämätön lumiukko. Kun tulee esiin toinen samantyyppinen katoamistapaus, apulaispoliisipäällikkö Harry Hole tietää jahtaavansa sarjamurhaajaa. Hole saa tasapainoilla vuotavan poliisilaitoksen ja nälkäisen lehdistön välillä. Nesbøn kerronta on edelleen napakkaa. Tällä kertaa tarinassa on vähemmän Holea ja enemmän juonenkäänteitä.

Jo Nesbø, Pelastaja . Norjankielisestä alkuteoksesta Frelseren (2005) suomentanut Outi Menna. WSOY, Juva, 2008. Norjalaisen Jo Nesbøn oslolainen apulaispoliisipäällikkö Harry Hole saa selvitettäväkseen Pelastusarmeijan sotilaan murhan. Miestä ammuttiin päähän joulupadan vieressä vilkkaalla kadulla, mutta kukaan ei tunnu pystyvän antamaan ampujasta tuntomerkkejä eikä muistamaan kasvoja. Nesbø kirjoittaa vakuuttavaa rikosdraamaa. Harry Hole kompastelee poliisijohdon, rikollisten, läheistensä ja itsensä kanssa olematta typerä, itsekäs tai kylmä.

Ron Ranson, The Maritime Paintings of Montague Dawson. David & Charles, Newton Abbot, UK, 2008 (1993). Montague Dawson (1895-1973) oli englantilainen taidemaalari, Henry Dawsonin pojanpoika. Taideharrastuksensa hän aloitti varhain, ja myi ensimmäisiä töitään jo ennen teini-ikää. Sitten hän päätyi kuvittajaksi Lontooseen, kunnes ensimmäinen maailmansota alkoi. Sodan ajan hän palveli Laivastossa pienillä aluksilla, kuten troolareilla ja miinanraivaajilla. Samaan aikaan hän teki mustavalkoista lehtikuvitusta sodan tapahtumista. Sodan jälkeen Dawson päätyi Charles Napier Hemyn oppiin ja kaupallinen kuvitus jäi sivuun. Toisen maailmansodan aikaan hän teki pikkutarkkaa lehtikuvitusta kiertäen telakoita, haastatellen silminnäkijöitä ja syynäten Laivaston tarjoamia piirustuksia. Dawson oli hyvin ahkera ja tuottelias, ja hänen työnsä hallitsi ja sääteli myös perhe-elämää. Hän oli parhaina vuosinaan tiettävästi Picasson jälkeen parhaiten ansaitseva taidemaalari. Erityisen haluttuja ol

A Celebration of Marine Art: Sixty Years of the Royal Society of Marine Artists . Bounty Books, London, UK, 2008 (1996). Royal Society of Marine Artists , l. Kuninkaallinen meriaiheisen taiteen yhdistys, perustettiin 1939 vahvistamaan meriaiheisen taiteen arvostusta Britanniassa. Yhdistys on vuosien ajan järjestänyt lukuisia näyttelyitä, esitelmiä ja työpajoja. A Celebration of Marine Art on kuusikymmenvuotisjuhlakirja ja esittelee meriaiheisia maalauksia vuosikymmenten varrelta. Maalaukset on jaoteltu purjelaivoihin, sota-ajan taiteilijoihin ja laivostotöihin, jokia, rannikkoa ja suistoja esittäviin tauluihin ja lopulta höyrylaiva-aikakauteen, johon lasketaan myös modernit tankkerit. Jokaisen luvun aloittaa esipuhe, joka luotaa muutoksia yhdistyksen historian ajoilta. Purjelaivoja ei ole enää kaupallisessa käytössä, eikä "eläviä malleja" ole entiseen tapaan tarjolla. Yhdistyksen perustamisen aikoihin jäseninä oli maalareita, jotka olivat aloittaneet uransa viktoriaani

Ville Vuorela, Häirikkötehdas: nörttinä koulussa ja töissä . Finn Lectura, Saarijärvi, 2011. Internet on tarjonnut alakulttuureille elintärkeän kanavan. Internetissä pelattavien moninpelin ympärille on muodostunut yhteisöjä. Kanssakäyminen (ja kiusaaminen) on saanut uudenlaisia muotoja. Samaan aikaan nörttien taidot ovat muuttuneet yhteiskunnan kannalta kullanarvoisiksi (jos nördeiksi ei lasketa kaikkia tietokonepeleihin uppoutuvia hedonisteja). Kulttuuri on monin tavoin nördeistynyt. Peliteollisuus on nopeasti kasvava viihteen muoto, joka perinteisten arvojen suunnalta näyttää rappiolta. Pelien vaarallisuutta lapsille korostetaan, vaikka keskimääräinen peliharrastaja on 30-vuotias mies ja peleissä kuten elokuvissa kulkee ikärajat. Peliharrastus ei ole tehnytkään pelaajista saatananpalvojia tai väkivaltaisia huumehörhöjä, kuten valtavirta halusi pitkään ajatella. Monet pelialalla toimivat ammattilaiset ovat toki poikkeavuuksia, jotka nähneet peruskoulun huonot puolet

Jo Nesbø, Veritimantit . Norjankielisestä alkuteoksesta Marekors (2003) suomentanut Outi Menna (2006). WSOY, Juva, 2008. Norjalaisen dekkarikirjailijan Jo Nesbøn luoma apulaispoliisipäällikkö Harry Hole on ratkennut ryyppäämään. Sitten löytyy murhattu nainen, jonka otsassa on luodinreikä ja silmäluomen alla punainen, hiottu timantti. Hole yrittää päästä tolpilleen samaan aikaan, kun murhaaja kiihdyttää vauhtiaan. Nesbøn tarina imaisee mukaansa, vaikka hetkittäin kiekkoa haetaan aika kaukaa; kielikuvat ja sivujuonteiden koristeet kasvavat koukeroisiksi. Silti impulsiivinen Hole, eteenpäin puskevat juonenkäänteet ja helteinen Oslo poliiseineen, katuineen ja ihmisineen lumoavat.

Patricia Cornwell, Post mortem - Kay Scarpettan tutkimuksia . Englanninkielisestä alkuteoksesta PostMortem (1990) suomentanut Erkki Jukarainen (1994). Otava, Keuruu, 2009. Patricia Cornwell on yhdysvaltalainen rikoskirjailija. Ennen kirjailijan uraansa hän toimi mm. rikostoimittajana, teknisenä kirjoittajana ja tietojärjestelmäsuunnittelijana. Post mortem on Cornwellin ensimmäinen julkaistu romaani. Tätä ennen hän ehti kirjoittaa kolme romaanikäsikirjoitusta. Richmondia piinaa raaka sarjamurhaaja, jonka uhrit ovat kaikki nuoria naisia. Päähenkilö poliisiylilääkäri Kay Scarpetta johtaa oikeuspatologista virastoa ja seuloo ruumiineritteet ja rikospaikalta löydetyt kuidut. Murhien jatkuessa paineet kasvavat ja käynnistävät poliisin sisäisen poliittisen pelin. Kaksikymmentä vuotta vanha Post mortem on kuvaus ajalta ennen tietokoneiden laajaa yleistymistä, kännyköitä ja internettiä.  Cornwellin kerronta kulkee ihan dekkareiden tapaan. Maallikko jäi hämmästelemään motiivia.

The Saga of King Hrolf Kraki . Toimittanut ja muinaisnorjasta englanniksi kääntänyt Jesse L. Bryock. Penguin Books, London, UK, 1998. Kalifornian yliopiston muinaisnorjan ja keskiajan skandinavian tutkimuksen professori Jesse L. Bryock on kääntänyt saagoja ja kirjoittanut viikinkeihin liittyvää tietokirjallisuutta. Kuningas Hrolf Krakin saaga on ns. muinaissaagoja: sen tapahtumien arvellaan sijoittuvan kansainvaellusten ajalle n. 400-500 -luvuille. Useimmista myöhemmistä saagoista poiketen Kuningas Hrolf Krakin saagassa esiintyy fantasia-aiheita, haltioita, noitia ja hirviöitä. Bryock toteaa esipuheessaan, että tarinassa esiintyvien kuninkaiden uskotaan viittaavan vanhoihin klaani- tai heimopäälliköihin. Saaga kertoo Hrolfin suvusta ja edesottamuksista sekä Hrolfin seurueeseen liittyvistä, toinen toistaan urheammista sotureista, joista merkittävin on karhun ja naisen ristisiitos Bodvar Bjarki. Saagojen tyyliin kuuluu, että miehet uhoavat ja ovat herkkiä kunniastaan. Kun istumajärje

Ken Follett, Taivaan pilarit . Englanninkielisestä alkuteoksesta The Pillars of Earth (1989) suomentanut Anu Niroma. WSOY, Juva, 2008. Ken Follett tuli tunnetuksi toisen maailmansodan ja kylmän sodan vakoilujännäreistään. Follettin läpimurto oli vuonna 1978 julkaistu Neulansilmä. Näiden lisäksi Follett on kokeillut crichtonilaista huipputeknologiajännäriä ja historiallisia romaaneja, joista jälkimmäiset, esim. Taivaan pilarit , ovat onnistuneet. Taivaan pilarit sijoittuu 1100-luvun Englantiin. Kuningas Henrik kuolee ilman miespuolista jälkeläistä. Epäselvä perimysjärjestys johtaa kilpaileviin vallantavoittelijoihin ja sisällissotaan. Tarina keskittyy Kingsbridgen luostariin, jonka katedraali on osin romahtanut. Muurari haaveilee katedraalin rakentamisesta, priori luostarin kunnostamisesta ja jaarlin jälkeläiset menetetystä läänityksestä. Follett kirjoittaa suoraa, yksinkertaista proosaa, mutta kirja lumoaakin keskiaikaisen ajankuvansa ja monivaiheisen tarinansa kautta. Ihmis

Richard Morgan, Musta mies. Englanninkielisestä alkuteoksesta Black Man (2007) suomentanut Einari Aaltonen. Like Kustannus, Keuruu, 2011. Richard Morgan on kirjoissaan yhdistänyt synkän tulevaisuuden ja synkät rikosromaanit. Musta mies kertoo maapallon tulevaisuudesta 2100-luvulla, kun Mars on pysyvästi asutettu, YK toimii jonkinlaisena kansallisvaltioiden todellisena kattojärjestönä ja Yhdysvallat on hajonnut fundamentalistiseen Jesuslandiin, progressiiviseen Länsirannikkoon ja perinteiseen koillisosan Unioniin. Marsista palaava automaattiohjaukselle kytkeytynyt avaruusalus syöksyy yllättäen mereen Kalifornian edustalla, ja sen hylystä löytyy silvottuja ruumiita. Tappajaa jäljittämään houkutellaan geneettisen manipuloinnin ja kovan kasvatuksen tuottama äärimaskuliininen palkkionmetsästäjä Carl Marsalis, joka muiden kaltaistensa kanssa lasketaan miltei eri lajiksi. Seuraa väkivaltaa, upeaa kyberpunk-scifiä ja vauhdikkaita käänteitä. Tapahtumien välittömän vyöryn taustalla Morgan

John Verdon, Numeropeli . Englanninkielisestä alkuteoksesta Think of a number (2010) suomentanut Marja Luoma. Gummerus, Juva, 2011. Jäätyään mainosalalta eläkkeelle John Verdon päätti kirjoittaa ajankulukseen dekkarin. Numeropeli kertoo eläkkeelle jääneestä rikosetsivästä David Gurneystä, jonka opiskelukaveri alkaa saada merkillisiä, ontuvaan runomittaan kirjoitettuja uhkauskirjeitä. Ensimmäisessä  käsketään ajattelemaan jotain lukua ja toisessa kerrotaan juuri se sama luku. Tarina saa vauhtia, kun opiskelukaveri löytyy talonsa pihalta tuoreen lumen keskeltä murhattuna. Numeropeli ei aivan imaise mukaansa, mutta dekkarina se on ihan mukiinmenevää kesäluettavaa.

Tom Sjöblom, Druidit : Tietäjiä, pappeja ja samaaneja . Tietolipas 200. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 2006. Tom Sjöblom on uskontotieteen dosentti, teologian tohtori ja keltologi, eli kelttien historian, kielen ja kulttuurin tutkija. Druidit on parisataasivuinen johdanto kelttiläisen kulttuurin mystisiin tietäjiin. Esipuheessa Sjöblom mainitsee altistuneensa Asterix-sarjakuvalle lapsena, mikä myöhemmin kasvoi tieteelliseksi kiinnostukseksi. Alkuun Druidit selventää kelttiläisyyttä, joka voi tarkoittaa monta asiaa. Antiikin kirjoittajille keltti (lat. Celtae, kr. Κελτοί ) oli barbaari, joka asui lännessä. Keltti voi olla myös kelttiläistä kieltä, kuten vaikka gaelia, iiriä, kymriä tai bretonia puhuva henkilö. Keltti voi myös kuulua rautakautisen esineistön kautta tunnistettuun kulttuuriin ( Hallstatt ja La Tène ), joiden kulttuuripiiri levisi Reinin ja Tonavan yläjuoksujen ympärille. Irlannin varhaiskeskiaikaista kulttuuria sanotaan niin ikään kelttiläiseksi. Myös

Tuomo Kilpeläinen, Kahvakuulalla kuntoon . Suomen Urheiluliiton Julkaisut, 2010. Kahvakuula on metallimöhkäle, jossa on tukeva kahva. Harjoitusvälineenä se on ikivanha, mutta tuotekehitys jätti sen unholaan kaikkialla muualla paitsi Itä-Euroopassa. Viime vuosina kahvakuula on nähnyt uuden tulemisen etunaan harjoittelun monipuolisuus ja helppous; ulkoilmassa ei tarvita kuin kuulat. Liikkeissä on mukana koko keho -- monet liikkeistä muistuttavat painonnostoliikkeitä. Tuomo Kilpeläinen on vuodesta 2006 toiminut eräänlaisena kahvakuulien maallikkosaarnaajana. Kahvakuulalla kuntoon (adessiivi ei ilmaise tekemisen tapaa!) on lyhyt johdanto historiaan, harjoitteluun ja kilpailuun. Kirjassa on nelisenkymmentä vaiheittain kuvattua esimerkkiliikettä sekä harjoitusohjelmia eritasoisille ja -taustaisille harrastajille. Kirjassa on myös painonnoston ja pesäpallon kilpaurheilijoiden ja erilaisten aktiiviharrastajien kertomuksia harrastuksestaan.

Jo Nesbø, Suruton . Norjankielisestä alkuteoksesta Sorgenfri (2002) suomentanut Outi Menna. WSOY, Juva, 2008. Norjalaisen kirjailijan Jo Nesbøn kehittämä apulaispoliisipäällikkö Harry Hole saa tutkittavakseen pankkiryöstön valvontakameravideoita. Ryöstäjä antaa pankinjohtajalle 25 sekuntia aikaa tyhjentää seteliautomaatin, mutta johtajalta kuluukin 31 sekuntia. Ryöstäjä näyttää valvontakameralle sormillaan luvun kuusi ja ampuu panttivangin. Tästä käynnistyy viisisataasivuinen dekkari, jossa Hole joutuu ikävään valoon itsekin. Tällä kertaa tarina loksahtelee jo paremmin. Suruton on koukuttavaa luettavaa.

Simon Beckett, Kuoleman anatomia . Englanninkielisestä alkuteoksesta The Chemistry of Death (2006) suomentanut Kimmo Lilja. Karisto, Hämeenlinna, 2011. Simon Beckett on brittiläinen freelance-toimittaja, ja Kuoleman anatomia on hänen ensimmäinen romaaninsa. Kirjan päähenkilö David Hunter on oikeuslääkäri/antropologi, jonka erikoisalaa on maatuneiden ruumiiden kuolinsyyn ja -ajan arvioiminen. Henkilökohtaisten vastoinkäymisten jälkeen hän muuttaa maaseudulle pieneen Manhamin kylään, missä hän hoitaa yleislääkärin tointa. Sitten yksi kyläläisen ruumis löytyy pahoin runneltuna, ja Hunter ajautuu tutkimaan kuolemaa. Sisäänpäin kääntynyt ja kaupunkilaisvastainen ilmapiiri kärjistyy, kun poliisi ja media miehittävät kylän. Kirja on perussarjamurhadekkari. Vaikka poliisi vaikuttaa epäpätevältä eikä jännitys juuri kehity sivujen myötä, kirjan ratkaisu on ihan kohtuullinen. 

Michael Paterson, A Brief History of Life in Victorian Britain: A Social History of Queen Victoria's Reign. Robinson, London, UK, 2008. Michael Paterson on englantilainen tietokirjailija, joka on sotahistorian lisäksi kirjoittanut viktoriaanisesta aikakaudesta. A Brief History of Life in Victorian Britain on nimensä mukaisesti läpileikkaus kuningatar Victorian hallitusajasta (1837-1901), joka on jäänyt historiaan Britannian kultakautena. Kirja alkaa tiivistetystä Victorian elämäkerrasta, avioliitosta, sisäpoliittista käänteistä ja yksityiselämästä. Hän oli ainoa lapsi ja nousi valtaan lapsettoman Vilhelm IV:n kuoltua sydänkohtaukseen vuonna 1837. Puolisokseen hän valitsi - kuningatarta ei voi kosia - saksalaisen Albertin, Saksi-Coburg-Gothan prinssin. Pariskunta sai yhdeksän lasta ja 42 lastenlasta. Silmät kiinni ja ajattele Englantia. Paterson jatkaa uppoutumalla kansan syviin riveihin. Kuningattaren alamaiset olivat pääosin köyhiä, vaikka valtakunta rikastui, keskiluokka

Larry Brooks, Story Engineering: Mastering the 6 Core Competenses of Successful Writing . Writers' Digest Books, Cincinnati, OH, USA, 2011. Larry Brooks on yhdysvaltalainen kirjailija ja luovan kirjoittamisen opettaja. Story Engineering on tiivistelmä hänen työpajoistaan. Brooksin mukaan onnistuneissa/menestyneissä tarinoissa on tunnistettava rakenne. Elokuva- ja televisiokäsikirjoittajat tietävät tämän, mutta aloittavat romaanikirjailijat eivät. Kirjoittamiskirjoja kirjoittavat kirjailijat ilmeisesti kiistelevät ennakkoon tehtävän suunnitelman ja suunnittelemattoman, aloitetaan alusta ja katsotaan, mihin päädytään -tyylin eduista ja haitoista. Suunnitelma näyttäytyy vastapuolelle kahleena ja suunnittelemattomuus puolestaan työläänä harhailuna. Brooks julistautuu tämän kiistan voittajaksi: kaikissa menestyneissä ja useimmissa julkaistuissa kirjoissa on tunnistettava, sama rakenne, johon voi päätyä harhailemalla intuition varassa vedoksesta toiseen tai suunnittelemalla. Brooks

Larry Beinhart, How to write a mystery . Ballantine Books, New York, NY, USA, 1996. Larry Beinhart on yhdysvaltalainen kirjailija, joka on voittanut palkintoja ja jonka kirjasta on tehty elokuva ( Wag the dog ). How to write a mystery on nimensä mukaisesti opas dekkarin kirjoittamiseen. Monien lukemista harrastavien tapaan Beinhart lukee dekkareita, pitää dekkareista, ja niinpä hän kaivaa kaikki esikuvansa ja esimerkkinsä dekkareista. Kirjassa ei juuri kirjallisuusklassikoita vilahda. Moniin muihin kirjoittamisoppaisiin verrattuna How to write a mystery poikkeaa siinä, ettei se tunnu pureskelevan juonen, hahmojen tai kohtausten rakentamista tai dialogin ja kuvauksen kirjoittamista tai kuvausta, vaikka näille kaikille kirja omistaa kokonaisen luvun. Beinhart toki mainitsee monien asioiden tärkeyden, mutta leppoisa, anekdoottien ryydittämä kirjoitustyyli ei tuota mitään kaavaa tai moniportaista ohjelmaa. Kirjan opetuksen voisi tiivistää sanoihin: katso mallia.

Joseph Conrad, Pimeyden sydän .  Englanninkielisestä alkuteoksesta "Heart of Darkness" (1902) suomentanut Kristiina Kivivuori. Otava, Keuruu, 2010. Joseph Conrad (1857-1924) syntyi Venäjän miehittämässä Puolassa, eli perheensä kanssa karkotettuna Pohjois-Venäjällä ja päätyi vanhempiensa kuoltua 16-vuotiaana Marseilleen ja sitä kautta merille. Hieman myöhemmin hän pestautui englantilaiseen laivaan ja työskenteli itsensä kapteeniksi ja Britannian kansalaiseksi. Conrad aloitti kirjailijan uransa vuonna 1894 seilattuaan maailman meriä (ja jokia) 20 vuotta. Pimeyden sydän alkaa seesteisesti Thamesin suistossa. Joukko ystävyksiä odottaa nousuvettä keikkuvan laivan kannella, ja yksi miehistä, Charles Marlow, kertoo ajankuluksi kokemuksistaan belgialaisen kauppayhtiön palveluksessa jokilaivan kapteenina. Jokea ympäröivä viidakko on musta, mutta mustempia ovat eurooppalaisen siirtomaahallinnon tavat, joilla se kohtelee paikallisia. Marlow saa tehtäväkseen noutaa englantilaisen

Veriveljien saaga ja Viinimaan saaga . Suomentanut ja toimittanut Jyrki Mäntylä. Otava, Helsinki, 1971. Veriveljien saaga ( Fóstbrœðra saga ) on kirjoitettu noin vuonna 1200. Sen tapahtumat sijoittuvat 1000-luvun alkuun. Thorgeirr ja Thormodr (uudemmissa teksteissä Þorgeirr ja Þormóðr), kaksi pystyvää miestä, solmivat verivalan, joka velvoittaa heitä kostamaan toistensa kuolemat. He kiertävät alkuun yhdessä oikaisemassa vääryyksiä ja herättämässä uusia. Sitten Thorgeirr varomattomasti pohtii ääneen, kumpi heistä jäisi niskan päälle, jos he ottelisivat. Thormodr loukkaantuu ja toteaa, että on parempi, että he kulkevat eri teitä. Thorgeirr jatkaa rohkeaa ja itsetuhoista toimintaansa. Thormodr päätyy Norjan kuninkaan Olafrin hoviin hird-mieheksi. Kun uutiset Thorgeirrin kuolemasta saavuttavat Thormodrin, hän alkaa lunastaa verivalaansa -- runoilun ja naisten kanssa pelaamisen lomassa.  Viinimaan saaga , eli toiselta nimeltään Erik Punaisen saaga (Eiríks saga rauða ) kertoo islantilai

Asko Sahlberg, He . WSOY, Juva, 2010. Asko Sahlbergin He on lyhyt, Suomen sodan vaiheille sijoittuva romaani. Sodassa veljekset Henrik ja Erik ovat taistelleet eri puolilla. Henrikin kotiinpaluu Pietarista nostaa esiin vanhat kaunat. He on hevonen ja Henrik. He ovat vieneet esikoisen osan. He ovat vihollinen sodassa. Sahlbergin tragedia etenee eri henkilöiden kautta. Kieli on paksua. Siellä täällä vilahtaa agraarisanastoa ikään kuin lavasteeksi, muuten ajattelu etenee modernein termein. Muutamissa kohdin hyvän rytmin rikkovat johtopäättein ladatut, pitkistä yhdyssanoista leivotut adjektiivit.

G í sli S ú rinpojan saaga . Islanninkielisestä alkuteoksesta Gísla saga Súrssonar suomentanut ja toimittanut Joonas Ahola. Johnny Kniga, Juva, 2003. Gisli Surinpojan saaga on yksi ns. islantilaissaagoista , eli islantilaisista sukutarinoista, jotka kirjoitettin 1200-1300 -luvuilla mutta jotka kertovat Islannin asutuksen varhaisvaiheista 900-l000. Naisten käymä keskustelu johtaa verikoston kierteeseen, kun Gislin lanko salakuuntelee vaimonsa varomattomia tunnustuksia eikä kestä ajatusta jostakusta vaimolleen mieleisemmästä. Lanko tappaa, ja sen Gisli ottaa asiakseen kostaa. Seuraa lainsuojattomuus ja pitkä takaa-ajo. Kirjassa on saagakirjallisuutta laajemmin esittelevä johdanto, karttoja, bibliografia ja skaldirunoutta käsittelevä liite, jossa kääntäjä Joonas Ahola esittelee Gislin lausumien runojen sanastoa, kielikuvia, rytmiä ja kääntämistä. Kaikki kirjassa esiintyneet runot on liitteissä alkukielisinä, sanatarkasti käännettyinä ja nykysuomeksi tulkittuina. Käännös kulkee hyvi

Bernard Cornwell, Miekkojen laulu . Englanninkielisestä alkuteoksesta Sword Song (2007) suomentanut Ulla Lempinen. Bazar, Norhaven, Tanska, 2011. Bernard Cornwellin tarina 800-luvun lopun englannissa jatkuu. Uhtred, tanskalaisten kasvattama englantilainen soturi ja kuningas Alfredin sotapäällikkö, horjuu kahden perimänsä välillä, kun uudet viikinkipäälliköt kokoavat voimiaan Lontooseen ja piinaavat laivoillaan koko itärannikkoa. Cornwellin kertomus ei yllä aivan ensimmäisten osien tasolle, mutta edelleen värikäs ajankuva saksien Englannista jaksaa viihdyttää. Sarjan aikaisemmat osat ovat Viimeinen kuningaskunta , Kalpea Ratsastaja ja Pohjoisen valtiaat .

Sir James Frazer, The Golden Bough: A Study in Magic and Religion. Abridged Edition in one volume. MacMillan & Co., London, UK, 1954. Sir James Frazer (1854-1941) oli skotlantilainen sosiaaliantropologi, jonka työ uskontojen ja mytologioiden parissa oli ilmestyessään hyvin vaikutusvaltainen. Frazer tuli tunnetuksi teoksestaan The Golden Bough , joka julkaistiin kahtena niteenä vuonna 1890. Kirjan kolmas laitos julkaistiin kaksitoistaosaisena sarjana 1906-15. Tämä on lyhennetty laitos, joka julkaistiin alunperin vuonna 1922. Kirjassaan Frazer tarkasteli uskontoja nimenomaan kulttuurisina ilmiöinä vertaillen eri perinteiden ja kulttuurien ilmiöitä, ja kristinuskon käsitteleminen ilman teologiaa nosti aikanaan myrskyn.  Kirjassa on lukemattomia esimerkkejä uskomuksista, rituaaleista, tabuista, joista miltei kaikki liittyvät jotenkin sympaattiseen magiaan , jota on kahta lajia. Homeopaattinen tai imitatiivinen magia perustuu ajatukselle, että syy tuottaa seurauksen jonkin yhtei

J. R. R. Tolkien, Kirjeet . Toimittanut Humphrey Carpenter apunaan Christopher Tolkien. Englanninkielisestä alkuteoksesta The Letters of J. R. R. Tolkien (1981) suomentanut Tero Valkonen. WSOY, Juva, 2009. Englantilainen fantasiakirjailija ja filologi J. R. R. Tolkien (1892-1973) oli tuottelias kirjeiden kirjoittaja. Humphrey Carpenterin kokoama kirjeotos kommentteineen ja hakemistoineen ilmestyi suomeksi liki kolmekymmentä vuotta alkuteoksen jälkeen. Kirjeet käsittää noin 350 kirjettä nuoruusvuosilta liki kuolemaan saakka, joskin säilyneistä kirjeistä tai niiden luonnoksista valtaosa on kirjoitettu 1955 jälkeen, kun Tolkien teki niistä itselleen hiilikopioita. Vaikka kirjeistä on jätetty pois henkilökohtaisuudet, Tolkienin kirjeet perheenjäsenille, kustantajalle, ystäville ja lukijoille välittävät kuvan lämpimästä ja rakastavasta perheenisästä, hartaasta katolisesta, jäykästä konservatiivista ja kovin pedanttisesta tai hieman saamattomasta kirjailijasta. Toistuva valittelu heikost

Marcos Mateu-Mestre, Framed Ink: Drawing And Composition for Visual Storytellers. Design Studio Press, Culver City, CA, USA, 2010. Syntyjään espanjalainen Marcos Mateu-Mestre on kokenut animaatioelokuvien tekijä ja sarjakuvataiteilija. Framed Ink on lyhyt johdanto kuvalliseen tarinankerrontaan, missä Mateu-Mestre havainnollistaa kuvan komposition, rajauksen, tekstuurin, rytmin ja peräkkäisten kuvien jännitettä omin, taitavasti piirretyin esimerkein suhteessa kuvien välittämään viestiin.  Vaikka teos keskitty elokuvien story-boardien tekemiseen, kirjan lopussa yksi luku on varattu sarjakuville.   Framed Ink on siinä mielessä harhaanjohtava nimi, että piirrokset on selvästi tehty digitaalisesti eikä varsinaisesti musteella. Mateu-Mestren piirrosjälki on kuitenkin ilmiömäinen.

Scott McCloud, Reinventing Comics: How Imagination and Technology Are Revolutionizing an Art Form . Perennial, New York, NY, USA, 2000. Scott McCloud on yhdysvaltalainen sarjakuvantekijä, joka on tullut kuuluisaksi sekä sarjakuvia koskevista tietokirjoistaan että sarjakuvaan liittyvistä keksinnöistään (24-hour comics, Infinite Canvas). Periaatteessa Reinventing Comics jatkaa siitä, mihin Understanding Comics jäi. McCloud lukee auki sarjakuvan historiaa, muotoilee sarjakuvan määritelmää uudelleen ja etsii taidemuodon kehityssuuntia. Sarjakuvakustantajat Yhdysvalloissa päättivät suunnata sarjakuvat pääasiassa lapsille, jolloin sarjakuvan sisällölle asetettiin tiukat reunaehdot ( Comics Code ). Tämä on jarruttanut sarjakuvan kehitystä ja synnyttänyt paitsi yksipuolisen myös pääomavaltaisen julkaisukulttuurin. Keskeiset kehityssuunnat tai "vallankumoukset", joissa McCloud näkee oman sukupolvensa epäonnistuneen liittyvät sarjakuvan arvostukseen kirjallisuutena, sarjakuvan a

Niall Ferguson, The Ascent of Money: A Financial History of the World . Penguin Books, London, UK, 2009. Skotlantilainen Niall Ferguson toimii Harvardin yliopistossa, Harvard Business Schoolissa professorina ja London School of Economicsissa professorina. Hän on on erikoistunut talous- tai oikeastaan rahoitushistoriaan, ja monet hänen aikaisemmista kirjoistaan ovat käsitelleet brittiläisen imperiumin ja ensimmäistä maailmansotaa edeltäneiden vuosikymmenten käänteitä.  The Ascent of Money julkaistiin vuonna 2008 juuri, kun rahoitusmarkkinat ajautuivat ongelmiin Yhdysvaltain johdolla. Niinpä kirja ei käsittele viimeaikaisimpia käänteitä, mutta esittelee ongelmiin johtaneiden sijoitusinstrumenttien lisäksi keskeiset pilarit, joiden varaan rahoitusala perustuu. Ensimmäinen on vaihdannan väline, raha , joka eliminoi hyödykkeiden vaihdantaan liittyvät tehottomuudet ja kömpelyydet. Alkuun Kaksoisvirranmaassa savenpalasille kirjattiin transaktioita, esim. maanomistaja talletti viljaa pa

J. R. R. Tolkien, Silmarillion. Englanninkielisestä alkuteoksesta The Silmarillion (1977) suomentanut Kersti Juva. WSOY, Porvoo, 1980. J. R. R. Tolkien (1892-1973) oli englantilainen kielitieteen professori, joka tuli tunnetuksi Keskimaahan sijoittuvista tarinoistaan. Hobitti eli sinne ja takaisin julkaistiin 1937 ja Taru sormusten herrasta vuosina 1954-55. Kuitenkin Silmarillion on kirja, jota Tolkien kirjoitti nuoruudestaan aina kuolemaansa saakka saamatta sitä koskaan valmiiksi. Tolkienin kustantaja ei osannut nähdä Silmarillionille kiinnostunutta lukijakuntaa. Tolkienin poika Christopher kokosi muistiinpanoista ja tarinoiden eri versioista yhtenäisen tiivistelmän, joka julkaistiin vasta Tolkienin kuoleman jälkeen 1977. Kun pettyneet, kokonaisten ikäluokkien tuhon todistaneet ensimmäisen maailmansodan veteraanit palasivat kotiin, moni kirjoitti puki sanoiksi epätoivonsa, pettymyksensä ja menetyksensä. Tolkien otti kokonaan toisen suunnan: hän alkoi kirjoittaa fantasiatarin