Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2008.

Pushing Ice

Alastair Reynolds, Pushing Ice. Ace Books, New York, NY, 2006. Alastair Reynolds on kirjoittanut Ilmestysten avaruus -oopperaa muutaman kirjan verran. Pushing Ice alkaa vuodesta 2057, kun komeetoilla kaivostoimintaa harjoittava Rockhopper saa käskyn seurata radaltaan poikennutta Saturnuksen kuuta, Janusta. Kuu paljastuu erikoiseksi avaruusalukseksi, jonka imussa Rockhopper ajautuu maassa sijaitsevan komentokeskuksen ulottumattomiin. Ensimmäinen kolmannes kirjasta on mehevää hard science fictionia, kun Reynolds rakentaa ilmiöt ja henkilöhahmojen reaktiot uskottavan astrofysiikan varaan. Sitten vauhti kiihtyy ja panokset kasvavat, jolloin irtaudutaan paitsi maasta myös tunnetusta todellisuudesta. Kirja olisi voinut olla tiiviimpi, koska loppua kohden tapahtumat ja teksti alkaa olla väljää. Sci-fiä riittää silti helposti loppuun saakka.

Castles: Their Construction and History

Sidney Toy, Castles: Their Construction and History (1939 ). Dover Publications, New York, NY, USA, 1985. Päästäkseen esittelemään keskiaikaisia linnoja Toy juoksee läpi muutaman muinaishistorian ja antiikin linnakkeen. Hän luettelee muurien paksuuden ja arvion rakennusvuodesta, mutta ei juuri muuta. Sama koskee keskiaikaisia linnoja, joista on tarjolla toki enemmän yksityiskohtia, mutta niistäkin Toy kertoo lähinnä mittasuhteita. Arkkitehtonisen kehityksen luotaaminen on ohutta. Linnojen rakentamisesta, suunnittelemisesta, poliittisesta, sosiaalisesta tai strategisesta merkityksestä ei juuri puhuta. Kirjassa on runsas kuvitus - mustavalkovalokuvia, pohjapiirroksia ja piirroksia, joista pisteet. Muutoin sisältö on harvinaisen tyhjää.

Rooman puolesta

Adrian Goldsworthy, Rooman puolesta: Sotilaat, jotka loivat Rooman valtakunnan. Alkuteoksesta In the Name of Rome. The Men Who Won the Empire (2003). Ajatus Kirjat, Jyväskylä, 2006. Adrian Goldsworthy on kirjoittanut yli puolen tusinaa sotahistorioita Rooman valtakunnan ajalta. Rooman puolesta esittelee 15 menestynyttä roomalaista sotajohtajaa toisesta puunilaissodasta 200-luvulla eKr. aina Belisariuksen kampanjoihin 500-luvulla jKr. Kirja käsittelee merkittävissä määrin johtamista: miten entisajan kenraalit johtivat joukkojaan, miten he innostivat tai tunnistivat miestensä tuntoja. Lähteinä Goldsworthy käyttää pääasiassa klassisia lähteitä, Liviusta, Plutarhosta, Appianusta, Caesaria, Sallustinusta jne. mutta tarjoilee paikoin esim. arkeologien viimeaikaisia löytöjä taisteluihin liittyen. Kirjan kattama pitkä ajanjakso luonnollisesti tuo esiin muutoksia. Toisen puunilaissodan aikaan roomalaiset taistelivat vielä suoraviivaisesti herooisessa hengessä, mutta toistuvat tappiot Ha

Super-Cannes

J. G. Ballard, Super-Cannes. Alkuteoksesta Super-Cannes (2000) suomentanut Hannu Tervaharju. Like, Helsinki, 2003. Englantilainen tieteiskirjailija J. G. Ballard on ansainnut Collinsin sanakirjaan adjektiivin ballardiaaninen , joka tarkoittaa dystooppista nykyaikaa ja sen teknologisen, sosiologisen ja ympäristöllisen kehityksen psykologisia vaikutuksia. Täten määriteltynä kirja Super-Cannes on ballardiaaninen. Kirja tarkastelee Ranskan Rivieralle rakennettua ylimmille yritysjohtajille suunnattua asuinaluetta ja sen vaikutuksia ihmisiin. Tarinaa kerrotaan noin viisikymppisen englantilaisen entisen lentäjän Paul Sinclairin kautta. Hän muuttaa alueelle nuoren lääkärivaimonsa kanssa, kun vaimo saa paikan lastenlääkärinä. Edellinen lastenlääkäri ampui kymmenen ihmistä ja lopulta itsensä. Sinclair poikkeaa joutilaisuudessaan täysin alueen työnarkomaaneista, ja jokin ampumisissa ei loksahda kohdalleen. Ballard tutkii, miten tavallisesta maailmasta ja tavallisista sairauksista eristäy

Plot & Structure

James Scott Bell, Plot & Structure: Techniques and exercises for crafting a plot that grips readers from start to finish. Writer's Digest Books, Cincinnati, Ohio, USA, 2004. Amerikkalaisten kirjoittamisoppaiden päämäärä on opettaa temput, joilla kirjan saa julkaistua ja lukijan koukutettua. Nämä erotetaan yleensä kaupalliseksi kirjallisuudeksi tai viihdekirjallisuudeksi erotuksena todellisesta kirjallisuudesta. Yhtä kaikki, James Scott Bell jatkaa tätä viihdelinjaa kirjassaan, joka käsittelee pääasiassa kirjan juonta ja rakennetta. Bell muotoilee kirjainlyhenteitä ja numeroituja vaiheita kirjoittamisprosessin naulaamiseksi. Kirjassa on jopa yksinkertainen pyramidi kuvaamassa käsitehierarkiaa. Kirjoittajalla on ajatuksena jonkinlainen menetelmän tuotteistaminen, koska hän nimeää tämän pyramidin itsensä mukaan. Juonen ja rakenteen perusajatus on sama kuin Kressillä, McKeellä ja monella muulla. McKeen käsitteistö - jos se on edes alun perin hänen - vilahtelee sivuilla, vaikk