Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2014.

Azincourt

Bernard Cornwell, Azincourt: historiallinen romaani . Englanninkielisestä alkuteoksesta Azincourt (2009) suomentanut Ulla Lempinen. Bazar, Nørhaven, Tanska, 2014. Myöhäiskeskiajalla Englannin ja Ranskan välillä käytiin monta pientä sotaa. Jälkikäteen on ollut helpompi niputtaa toistuvat taistelut satavuotiseksi sodaksi (1337-1453),  jossa Englannin kuningas yritti perustella vaadettaan Ranskan kruunuun aseellisesti. Sota oli merkittävissä määrin sisällissota, johon englantilaiset osallistuivat mantereella sijaitsevien maakuntiensa kautta. Sodan aikana feodaalisen ratsusotilaan asema hiipui ja talonpoikaissotilaan asema vahvistui. Sodankäynti alkoi ammattimaistua ja valta keskittyä kruunun käsiin. Vuonna 1415 Henrik V:n johtamat englantilaiset voittivat lukumääräisesti ylivoimaiset ranskalaiset Agincourtissa talonpoikaisten jousimiestensä ansiosta samaan tapaan kuin Crécyssä (1346) ja Poitiers'ssä (1356). Nämä taistelut ja niiden pitkäjousimiehet (longbow men) ovat Englannin

Mastering Comics

Jessica Abel, Matt Madden, Mastering Comics: Drawing Words & Writing Pictures Continued -- A Definitive Course in Comics Narrative . First Second, New York, NY, USA, 2012. Yhdysvaltalaisten sarjakuvataiteen ammattilaiset Jessica Abel ja Matt Madden ovat kirjoittaneet jatkoa sarjakuvaoppaalle Drawing Words & Writing Pictures , joka hämmästeli enimmäkseen sarjakuvan tekniikkaa: kuvan ja tekstin suhdetta, ruudun ja sivun rakennetta ja niin päin pois. Edeltäjänsä tavoin Mastering Comics on kirjoitettu sarjakuvakurssin rungoksi: sisältö jakautuu luonteviksi oppitunnin aiheiksi, ja oppikirjojen tavoin molemmat teokset sisältävät harjoituksia ja lisätehtäviä. Tällä kertaa kurssin tavoite on saada aikaan 10-12 -sivuinen omakustannesarjakuva. Kirjat toki sopivat itseopiskeluunkin. Mastering Comics syventyy muutamaan aiheeseen, joista käsikirjoittaminen on yksi. Tarinasta poimitaan "atomeja", pysäytettyjä tilanteita, jotka esitetään kuvina ja joiden kautta tarinaan s

Anarkistit

Joseph Conrad, Anarkistit . Englanninkielisestä alkuteoksesta The Secret Agent (1907) suomentanut Kristiina Kivivuori. Saatesanan kirjoittanut Otto Mattsson. Otava, Keuruu, 2004. Adolf Verloc pitää suhruista krääsäkauppaa Lontoon Sohossa 1860-luvulla. Verloc on myös vieraan vallan agent provocateur , mistä lankeaa lisätuloja. Sitten vastoin kaikkia tapoja hänet kutsutetaan lähetystöön keskellä päivää. Siellä ollaan tyytymättömiä hänen tehottomuuteensa. Verloc saa tehtäväkseen toteuttaa pommiattentaatin, mikä on shokki tälle mukavuuteen ja laiskuuteen tottuneelle miehelle. Hän värvää tehtävään vaimonsa heikkolahjaisen ja herkän veljen, ja pommi räjähtää liian aikaisin. Se järkyttää paitsi Verlocia myös anarkistipiirejä ja poliisilaitosta. Joseph Conradin Anarkistit on hidas kirja: dramaattisesta aiheestaan huolimatta toimintaa on vähän (rohkeus ja kyky toimia tulevat sitten yllättävältä suunnalta). Ulkoisen toiminnan sijaan Conrad keskittyy henkilöiden sisäiseen maailmaan, ja ke

At the Mountains of Madness

H. P. Lovecraft, At the Mountains of Madness (1936). Teoksessa H. P. Lovecraft, The Thing on the Doorstep and Other Weird Stories (2001), toimittanut S. T. Joshi. Penguin Books, London, UK, 2002.  Yhdysvaltalainen kirjailija H. P. Lovecraft (1890-1937) nousi kirjalliseen kuuluisuuteen vasta kuolemansa jälkeen. Hän kirjoitti kymmeniä kauhunovelleja, jotka julkaistiin lähes yksinomaan pulp- eli lukemistolehdissä . Yläluokkaan syntynyt Lovecraft näki ja koki elämänsä aikana teollistumista ja mekanisoitumista seuranneen hurjan yhteiskunnallisen murroksen, joka myös horjutti myös vanhan yläluokan asemaa. Lovecraft ei kirjoittamisen ohella tehnyt varsinaista päivätyötä ja kuoli köyhyydessä. Pienoisromaani At the Mountains of Madness on kenties Lovecraftin tunnetuin teos. Se kertoo vuonna 1931 etelämantereelle kohdistuneesta tutkimusmatkasta. Retkikunnasta eroaa pieni etujoukko, joka päätyy valtavien vuorten juurelle, missä maanäytteitä poratessaan se löytää luolan ja luolasta kaikenl

A Concise History of Canada

Margaret Conrad, A Concise History of Canada . Cambridge University Press, New York, NY, USA, 2012. Kanadalainen Margaret Conrad on historioitsija ja professori emerita, joka on kirjoittanut erityisesti Kanadan Atlannin rannikkoalueen menneisyydestä ja naisten historiasta Kanadassa. A Concise History of Canada on nimensä mukaisesti tiivis, lähdeluetteloineen ja hakemistoineen yli kolmesataasivuinen johdanto Kanadan historiaan. Se kuuluu Cambridge University Pressin Concise History -kirjasarjaan, joka kattaa valikoiman maita ja on tarkoitettu sekä oppikirjaksi että maallikon lukemistoksi. Ennen eurooppalaisia Uutta mannerta asuttivat aboriginaaliheimot, joilla oli alueelle sopiva elintapa, kehittynyt kaupankäyntiverkosto ja hyvä tuntemus maatieteestä. Nimen Kanada arvellaan tulevan irokeesin sanasta ' kanata ', joka tarkoittaa kylää tai asutusta. Eurooppalaiset ottivat nimen käyttöön jo 1500-luvulla viitatessaan nykyisen Quebecin alueen siirtokuntiin. Samaan tapaan monet

Uncle Petros and Goldbach's Conjecture

Apostolos Doxiadis, Uncle Petros and Goldbach's Conjecture: A Novel of Mathematical Obsession . Kreikankielistä alkuteoksesta O Theios Petros kai i Eikasia tou Goldbach (1992) englanniksi kääntänyt ja muokannut Apostolos Doxiadis (2000). Bloomsbury, New York, NY, USA, 2010. Hyvät romaanit eivät pelkää mitään aiheita, edes matematiikkaa. Vielä kolme päivää sitten en tiennyt, että itävaltalainen matemaatikko Kurt Gödel esiintyisi merkittävässä sivuosassa mielenkiintoisessa romaanissa. Minulle hänen epätäydellisyystuloksensa ovat yksi vanhaa maailmaa ja sen arvoja muuttaneen modernismin upeimpia ilmauksia: Gödel kaivoi eräänlaisen valehtelijan paradoksin yksinkertaisesta kokonaislukuja koskevasta aksioomajoukosta ja osoitti, että jokaisessa riittävän ilmaisuvoimaisessa järjestelmässä on teoreemoja, joita ei voida todistaa järjestelmästä itsestään käsin. Epätäydellisyystulokset olivat vakava isku David Hilbertin käynnistämälle ohjelmalle, jonka ajatuksena oli rakentaa matematiika

Starship Troopers

Robert A. Heinlein, Starship Troopers (1959). Ace Books, New York, NY, USA, 2010. On ollut vaikea keksiä kirjoja, jotka ovat huonompia kuin niistä tehdyt elokuvat. Elokuvien ja kirjojen yleisöt ovat erilaisia, samoin ne ovat ilmaisumuotoina erilaiset. Elokuvat usein kadottavat hahmojen sisäisen maailman, monisyiset sivujuonteet, eivätkä lavasteet useinkaan korvaa kirjan kanssa vietettyjä tunteja ja lukijan mielikuvia maisemista ja tilanteista . Starship Troopers kuitenkin helpottaa tätä pähkäilyä. Robert A. Heinlein (1907-1988) palveli jonkin aikaa Yhdysvaltain laivastossa, opiskeli matematiikkaa ja fysiikkaa mutta päätyi tieteiskirjailijaksi. Starship Troopers on nuoren Juan "Johnnie" Ricon tarina Maan liittovaltion armeijan jalkaväessä ja hieman myöhemmin käydyssä sodassa toisella planeetalla asuvaa kookasta hyönteislajia vastaan. Kirja voitti Hugo-palkinnon vuonna 1960. Paul Verhoevenin ohjaama Starship Troopers (1997) on satiiri fasistis-militaristisesta yh

The Girls of Slender Means

Muriel Spark, The Girls of Slender Means (1963). Penguin Books, London, UK, 1966. Skotlantilaisen Muriel Sparkin (1918-2006) lyhyt romaani The Girls of Slender Means kertoo naisten asuntolasta ja sen asukkaista Lontoon Kensingtonissa kesällä 1945. Heti ensimmäisestä kappaleesta alkaen lukija tietää olevansa hyvissä käsissä. Long ago in 1945 all the nice people in England were poor, allowing for exceptions. The streets of the cities were lined with buildings in bad repair or no repair at all, bomb-sites piled up with stony rubble, houses like giant teeth in which decay had been drilled out, leaving only the cavity. Some bomb-ripped buildings looked like the ruins of ancient castles until, at a closer view, the wallpapers of quite normal rooms would be visible, room above room, exposed as on a stage, with one wall missing; sometimes a lavatory chain would dangle over nothing from a fourth- or fifth-floor ceiling; most of all staircases survived, like a new art-form, leading up and

Count Zero

William Gibson, Count Zero (1986). Ace Books, New York, NY, USA, 1987. Vuonna 1984 William Gibson käynnisti kirjallaan Neuromancer (suom. Neurovelho ) postmodernistisen cyberpunk-kirjallisuusgenren , joka maalasi pitkän nousukauden luomat tulevaisuuden unelmat ja teknofantasiat synkin sävyin. Cyberpunk-päähenkilöt elävät jälkiteollisen yhteiskunnan marginaalissa, ja arkea hallitsevat teknologinen muutos ja valtavat informaatiojärjestelmät. Kone ja liha ovat sulautuneet. Kova tekoäly on todellisuutta. Count Zero on jatkoa Gibsonin esikoisteokselle, vaikka se ei suoraan jatkakaan siitä, mihin Neuromancer jäi. Tarinassa on vain viittauksia, mutta ilmeisesti ekosysteemit ovat pitkälti tuhoutuneet, sodat ovat pyyhkineet kansallisvaltiot ja suuryhtiöt hallinnoivat kaupunkeja. Yhtiöelämän ulkopuolella elää kapea riippumattomien freelancereiden joukko, joka joko asemansa, taitojensa tai työskentelytapojensa vuoksi ei ole yhtiöiden palkkalistoilla tai keskiluokassa. Kaupunkikulttuurin

Pitkä kirje

Mariama Bâ, Pitkä kirje . Ranskankielisestä alkuteoksesta Une si longue lettre (1980) suomentanut Annikki Suni. Kirjayhtymä, Jyväskylä, 1981. Senegalilainen Mariama Bâ (1929-1981) syntyi Dakarissa hyvin toimeentulevaan perheeseen. Asemasta huolimatta tyttöjen koulutus perusteita pidemmälle ei sopinut häntä kasvattavien perinteitä kunnioittavien  isovanhempien maailmankuvaan. Bâ kuitenkin pääsi opiskelemaan ja valmistui aikanaan opettajaksi. Hänestä tuli aktiivinen naisasianainen, jota kiusasi sukupuolten eriarvoinen asema Afrikassa, missä perinne, uskonto ja lait rajaavat naisten mahdollisuuksia ja oikeuksia. Pitkä kirje on leskeksi jääneen naisen Ramatoulayen kirje ystävälleen Aissatolle. Heidät molemmat on sysätty syrjään vuosien avioliiton jälkeen. Aissaton kiilasi hänen anoppinsa junailema avioliitto nöyrään ja perinteitä kunnioittavaan sukulaistyttöön. Mies yritti pelata kaksilla korteilla: ajaa maan modernisointia päivisin ja jatkaa perinteiden sallimaa moniavioista elämää