Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on joulukuu, 2013.

Kertomus sokeudesta

José Saramago, Kertomus sokeudesta . Portugalinkielisestä alkuteoksesta Ensaio sobre a Cegueira (1995) suomentanut Erkki Kirjalainen (1997). Tammi, Hämeenlinna, 2007. Portugalilainen José Saramago (1922-2010) opiskeli ammattikoulussa, työskenteli mm. automekaanikkona, kääntäjänä, toimittajana, vakuutusvirkailijana ja kirjallisuuskriitikkona. Iltaisin hän kirjoitti. Hänen esikoisteoksensa julkaistiin jo vuonna 1947, mutta kuuluisuuteen hän nousi vasta kuusikymppisenä vuonna 1982. Hänelle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1998. Kertomus sokeudesta kertoo epidemian tavoin leviävästä sokeudesta; ihmiset menettävät näkönsä ilman mitään ulkoista vammaa. Yksi ensimmäisistä sairastuneista on silmälääkäri. Tartuntojen määrä kasvaa nopeasti. Hallitus päättää eristää sairastuneet, ja lääkäri joutuu karanteeniin yhdessä vaimonsa kanssa. Noin 300 sairastunutta sijoitetaan vanhaan aidattuun mielisairaalaan. Ensimmäisten sairastuneiden kesken kehittyy luottamuksen piiri, mutta

Captain Corelli's Mandolin

Louis de Bernières, Captain Corelli's Mandolin (1994). Vintage Books, London, UK, 1998. Brittiläinen Louis de Bernières opiskeli filosofiaa ja teki monenlaista tointa ennen täysipäiväistä kirjailijan uraansa. 1990-luvun alussa hän julkaisi nopeaan tahtiin neljä romaania, joista viimeinen, Captain Corelli's Mandolin , osoittautui läpimurtoteokseksi. Kirjasta on tehty elokuva, jota kirjailija ei ole suuresti ylistänyt. Tarina sijoittuu Kefalonian saarelle Kreikan länsirannikolle. Iannis on vanha lääkäri, jolla on kaunis, teräväpäinen ja -kielinen tytär Pelagia. Iannis yrittää kirjoittaa Kefalonian historiaa; saari on ollut monen valtakunnan alaisuudessa, vaikka sillä ei ole tarjota kuin ikivanhojen oliivipuiden hedelmiä ja saarta ympäröivien vesien kalaa. Puut ovat tuhannen vuotta vanhoja, ja maan uumenissa lepää kiviä ja multaa kreikan myyttiseltä ajalta. Saaren sijainti on kuitenkin "strateginen" ja niin italialaiset ja saksalaiset sotilaat miehittävät sen toi

Sydänmaa

Juha Seppälä, Sydänmaa (1994). WSOY, Juva, 2000. Seppälän pieni ja pirstaleinen romaani kertoo yhden suvun vaiheista kuudessa polvessa. Kauas korpeen Jussi rakentaa torpan hänelle ja Minnalle. Pariskunnan välille ei kehity varsinaista ihmissuhdetta, ja kun kuherruskuukausi on ohi, arki metsien keskellä on painostava. Heidän tyttärensä Hilma löytää Hermannin, joka taistelee perintöosastaan ja rakentaa toisen torpan. Yksi polvi kohtaa sisällissodan, toinen maailmansodan, sitä seuraava pitkän vanhuuden. Vesa elää tyttärensä yksinhuoltajana pienen lehden kulttuuritoimittajana lamavuosien Suomessa. Monin osin kaikkien elämää hallitsee sama, muuttumaton muotti. Talo oli saatu viidessätoista vuodessa maksetuksi, mutta se oli merkinnyt uhrauksia, väsymystä, riitelyä, vanhoilla kengillä rahjustamista vielä yhden talven yli, ostettavien appelsiinien laskemista. Ihmiset menevät yhteen nuorena ensimmäisestä katseesta. Yksi valinta sulkee pois monta muuta. Vuodet kuluvat rakentamisessa, työ

Länsirintamalta ei mitään uutta

Erich Maria Remarque, Länsirintamalta ei mitään uutta . Saksankielisestä alkuteoksesta Im Westen nichts neues (1929) suomentanut Armas Hämäläinen. WSOY, Porvoo, 1975. Saksalainen Erich Maria Remarque (1898-1970) taisteli ja haavoittui ensimmäisessä maailmansodassa. Sodan jälkeen hän valmistui opettajaksi ja teki sekalaista toimisto- ja  kirjoitustointa. Kymmenisen vuotta sodan jälkeen hän kirjoitti tarinan nuoresta Paul Bäumeristä, joka värväytyy luokanvalvojansa suosituksesta mukaan sotaan heti sen alettua. Länsirintamalta ei mitään uutta julkaistiin aluksi jatkokertomuksena aikakauslehdessä vuonna 1928. Seuraavana vuonna, kustantajan suureksi yllätykseksi, kirja myi hyvin, vaikka sodasta oli ehtinyt kulua jo kymmenen vuotta. Kansallissosialistien noustua valtaan vuonna 1933 kirja päätyi roviolle ensimmäisten joukossa. Länsirintamalta ei mitään uutta kieltämättä esittää saksalaisten sotaponnistelut huonossa valossa. Paul Bäumer on kaksikymppinen lukiolainen, joka tempautuu muka

Murtuneet mielet

Ville Kivimäki, Murtuneet mielet: Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939-1945 . WSOY, Helsinki, 2013. Luultavasti sodat ovat aiheuttaneet osallistujilleen psyykkisiä ongelmia aina ja kaikkina aikoina, mutta järjettömän tappamisen aivan uuteen mittakaavaan vienyt ensimmäinen maailmansota alkoi tuottaa runsaasti uudenlaisia, henkisiä vammoja. Kuten G. J. Meyer ensimmäistä maailman sotaa käsittelevässä kirjassaan toteaa, perinteisesti armeijat ovat jakaneet sotilaat neljään luokkaan: taistelukuntoiset, haavoittuneet, kuolleet ja pelkurit. Koska sekavassa tilassa tärisevät ihmisrauniot eivät olleet taistelukuntoisia, fyysisesti haavoittuneita tai kuolleita, he olivat armeijan näkökulmasta pelkureita. Vähitellen psykiatrit alkoivat kiinnostua asiasta, mutta "sotaneuroosin" (engl. shell shock ) diagnosointi ja hoito kehittyivät hitaasti. Vaikka psykiatria pystyy nykyään diagnosoimaan oireet, pelkurin leima elää edelleen. Ville Kivimäen Murtuneet mielet on Finlandia-palki

Tuntematon sotilas

Väinö Linna, Tuntematon sotilas (1954). WSOY, Juva, 1993. Viime vuosisadan aikana sodankäynti sai teollisen mittakaavan ja uudenlaiset ammukset, pommit ja räjähteet tehosivat hyvin ihmisen pehmeään kudokseen. Sitä mukaa, kun uusi sodankäynti alkoi vaikuttaa eri maihin, alettiin pystyttää tuntemattoman sotilaan muistomerkkejä kaatuneille, joiden ruumiita ei pystytty tunnistamaan. Suomen kohdalle on osunut kolme tällaista modernia sotaa: talvisota, jatkosota ja Lapin sota. Väinö Linnan (1920-1992) ikäluokka kutsuttiin palvelukseen heti talvisodan jälkeen huhtikuussa 1940. Kirjailija osallistui jatkosotaan Jalkaväkirykmentti 8:n riveissä. Näihin kokemuksiin perustuu hänen läpimurtoteoksensa Tuntematon sotilas. Se kuvaa konekiväärikomppanian vaiheita Paloaukean varuskunnasta Joensuun liepeiltä Petroskoihin, Syvärille ja takaisin vanhalle rajalle. Jatkosota (1941-1944) niveltyi yhteen saksalaisten Neuvostoliittoa vastaan käynnistämään operaatio Barbarossaan. Toisin kuin talvisodas

Uusi pohjoinen

Laurence C. Smith, Uusi pohjoinen: Maailma vuonna 2050 . Englanninkielisestä alkuteoksesta The World in 2050: Four Forces Shaping Civilization's Northern Future (2010) suomentanut Tuukka Perhoniemi. Ursa, Porvoo, 2011.  Napapiiri on muutoksen kourissa. Jäämeri sulaa, merestä löytyy hukkuneita jääkarhuja, ja kuolemanväsyneet mursut yrittävät kiivetä vaaleisiin kalastusaluksiin luullen niitä jäälautoiksi. Vuonna 2006 Pohjois-Kanadassa Banksinsaarella metsästäjä kaatoi harmaakarhun ja jääkarhun risteytyksen , mikä aiheutti jonkinlaisen sensaation. Yhdysvaltalainen ilmastonmuutoksen geofyysisten muutosten tutkija ja maantieteen professori Laurence C. Smith alkoi kirjoittaa ilmastonmuutoksen vaikutuksista maapallon pohjoisten osien ympäristöön näiden yksittäisten uutisten takana. Smithin työn tuloksena syntyi Uusi pohjoinen: Maailma vuonna 2050 , joka nimensä mukaisesti luotaa todennäköisiä muutoksia pohjoisessa ympäristössä seuraavan neljänkymmenen vuoden aikana. Työnsä pohjaksi

The Magus

John Fowles, The Magus (1966, 1977). Vintage, London, UK, 2004. John Fowles (1926-2005) palveli pari vuotta armeijassa toisen maailmansodan jälkeen, opiskeli Oxfordissa ja lähti "maanpakoon" 1950-luvun alussa pienelle kreikkalaiselle Spetsain saarelle, jossa hän opetti englantia ja jossa hän aloitti kirjailijan uransa. Vaikka The Magus on hänen kolmas julkaistu teoksensa, hän kirjoitti sen ensimmäisenä. Fowles työsti käsikirjoitustaan vuosien ajan ennen kuin se julkaistiin 1966. Työ ei loppunut siihen: vuonna 1977 kirjasta ilmestyi korjattu laitos. Kirjan elokuvasovitusta vuodelta 1968 on pidetty poikkeuksellisen epäonnistuneena. The Magus kertoo Nicholas Urfesta, brittiläisestä nuoresta miehestä, joka Fowlesin tapaan syntyy 1920-luvun lopulla, palvelee pari vuotta armeijassa, opiskelee Oxfordissa, ja tympääntyy keskiluokkaiseen brittiläiseen ympäristöön ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Hänen vanhempansa ovat kuolleet, eikä upseeri-isän perintö elätä, joten vuonna

2084

James Powell, 2084: An Oral History of the Great Warming. James L. Powell, 2011. James Powell on yhdysvaltalainen geologi, joka on yliopisto-opettamisen lisäksi istunut Yhdysvaltain tiedeakatemian alaisessa tiedeneuvostossa. Hän on kirjoittanut liudan geologiaa ja ilmastonmuutosta käsitteleviä tietokirjoja. 2084: An Oral History of the Great Warming on tulevaisuuden historiaa käsittelevä pienoisromaani tai novellikokoelma tai jotain sinne päin. Se on kirjoittajan itsensä kustantama Kindle Single -e-kirja. Kirja on kokoelma haastatteluita vuodelta 2084. Joukko asiantuntijoita, päättäjiä ja sotilasjohtajia eri puolilta maailmaa kokoaa vajaan kuluneen vuosisadan ilmastonmuutoksen paikalliset vaikutukset tiiviiksi narratiiviksi. Keskilämpötila nousee kuusi astetta, ja New York, Rotterdam, merkittävä osa Floridaa sekä kolmannes Bangladeshista jäävät veden alle. Phoenix ja Etelä-Eurooppa kuivuvat aavikoksi. Jäätiköt sulavat Himalajalta, Kalliovuorilta ja Andeilta tuottaen ensin valta

Nana

Émile Zola, Nana . Ranskankielisestä alkuteoksesta Nana (1880) suomentanut Georgette Vuosalmi. Tammi, Helsinki, 1984. Ranskalainen kirjailija Émile Zola (1840-1902) oli tuottelias naturalistisen koulukunnan edustaja. Koulukuntana naturalismi versosi realismista: missä realismi pyrki esittämään asiat sellaisina, kuin ne olivat, naturalismi pyrki löytämään ja tuomaan esiin toiminnan vaikuttimet. Sen mukaan juuri sosiaaliset olosuhteet, perimä ja ympäristö olivat keskeisiä ihmisluonteen kehityksen kannalta.  Naturalismi etsi arkipäiväistä, uskottavaa todellisuutta toisin kuin esimerkiksi romantiikka tai surrealismi. Nana on yhdeksäs ja luultavasti tunnetuin osa kaksikymmentäosaista Les Rougon-Macquart -romaanisarjaa, joka käsittelee kahden suvun jäsenten vaiheita Ranskan toisen keisarikunnan aikana 1800-luvun loppupuoliskolla. Zola tutki kokeellisen romaanisarjansa kautta elämän synkeämpiä alueita, erityisesti väkivallan, alkoholismin ja prostituution vaikutusta ihmiseen. Kirj

The Underdogs

Mariano Azuela, The Underdogs: A Story of the Mexican Revolution . Espanjankielisestä alkuteoksesta Los de abajo (1915) englanniksi kääntänyt E. Munguía, Jr. Project Gutenberg EBook, 2008. http://www.gutenberg.org/ebooks/549 Mariano Azuela (1873-1953) oli meksikolainen lääkäri ja kirjailija. Vuonna 1910 syttyi Meksikossa kapina, johon Azuela liittyi Pancho Villan seuraajien joukossa. Kansannousu kaatoi pitkäaikaisen diktaattorin Díazin ja muuttui sen jälkeen vuosien myötä sisällissodaksi, jossa monet eri osapuolet taistelivat keskenään. Vastavallankumouksellisen Huertan noustessa sodassa niskan päälle vuonna 1915 Azuela muutti El Pasoon, Teksasiin, ja alkoi kirjoittaa kirjaa Los de abajo .  Kirja alkaa palavasta mökistä ja päättyy vesisateeseen. Demetrio Macías, johtaja, katselee vuorilta, kun hallituksen joukot polttavat hänen talonsa. Hän tartuttaa liekin talonpoikaisintiaaniarmeijaan, soveltaa häikäilemätöntä hyökkäystaktiikkaa ja onnistuu nousemaan kapinallisjohtajaksi. Talonp

Ethan Frome

Kuva: WIKIPEDIA Edith Wharton, Ethan Frome (1911). Project Gutenberg EBook, 2003. http://www.gutenberg.org/ebooks/4517 Yhdysvaltalaisen Edith Whartonin pienoisromaani Ethan Frome sijoittuu maaseudulle 1900-luvun alkuun Uuteen-Englantiin. Kehyskertomuksessa nimettömäksi jäävä kertoja tutustuu vaitonaiseen ja lannistuneeseen Ethan Fromeen ja onnistuu sieltä täältä kokoamaan hänen tarinansa.  Se kertoo nuoresta Ethan Fromesta, jolta vanhempien kuolema riistää opiskelumahdollisuuden ja onneton avioliitto melkein kaiken muun. Sitten lapsettoman pariskunnan taloon muuttaa vaimon serkun tytär piiaksi. Kuten kirjassa The Age of Innocence , myös Ethan Fromessa avioliitto on sosiaalisen painostuksen ja sopivuuden tuottama siisti ja hedelmätön pihapiiri. Missä Archie Newlandin mahdollisuuksia rajoitti sosiaalinen konventio, köyhyys tekee Ethan Fromen pihapiiristä omanlaisensa vankilan. Intohimon herätessä ihmiset haaveilevat paosta ja tekevät varovaisia aloitteita pihan ulkopuolelle, m

The Geography of Nowhere

James Howard Kunstler, The Geography of Nowhere: The Rise and Decline of America's Man-made Landscape , 20th Anniversary Edition . Kunstler.com, 2013. Alunperin Simon & Schuster, 1993. James Howard Kunstler on kirjailija ja toimittaja, joka heräsi 1970-luvun öljykriisien aikaan huomaamaan amerikkalaisen yhdyskuntarakenteen riippuvuuden öljystä. Hän alkoi tutkia asiaa ja keräsi yhdysvaltalaisen arkkitehtuurin historian, nykytilan ongelmineen ja toiveet yksiin kansiin. Nykyinen yhdyskuntarakenne ei toimi ilman autoa, eikä tarjoa ilmettä, keskustaa, toimivaa tilaa tai välittämisen arvoisia kaupunkeja. Born in 1948, I have lived my entire life in America's high imperial moment. During this epoch of stupendous wealth and power, we have managed to ruin our greatest cities, throw away our small towns, and impose over the countryside a joyless junk habitat which we can no longer afford to support. Indulging in a fetish of commercialized individualism, we did away with the p

A Revolution Down on the Farm

Paul K. Conkin, A Revolution Down on the Farm: The Transformation of American Agriculture Since 1929 . The University Press of Kentucky, Lexington, KT, USA, 2009. Yksi merkittävimmistä muutoksista 1900-luvulla oli ns. vihreä vallankumous , joka paitsi kohotti maatalouden tehokkuutta myös muutti ympäröivää yhteiskuntaa. Maapallon populaatio nelinkertaistui lyhyessä ajassa ja samaan aikaan väestö siirtyi maatalousammateista teollisuus- ja palveluammatteihin. Suomessa rakennemuutoksen seurauksena koulutettu tietotyöläinen on irronnut isovanhempiensa elinkeinosta niin kauas, että ymmärtääkseen esimerkiksi energian kallistumisen tai ilmaston lämpenemisen vaikutuksia ruoantuotannolle hän joutuu opiskelemaan kirjoista paitsi tapahtunutta muutosta myös maanviljelyä. Paul K. Conkin on yhdysvaltalainen Vanderbildtin yliopiston historian emeritusprofessori. Hän syntyi  pienviljelijäperheeseen juuri vuoden 1929 pörssiromahduksen kynnyksellä. A Revolution Down on the Farm on johdanto  vihreää