Nipvet

James Ellroy, Levoton veri . Englanninkielisestä alkuteoksesta Blood's a Rover (2008) suomentanut Juha Ahokas. Like, Keuruu, 2009. On vuosi 1968. Omavaltainen ja vainoharhainen J. Edgar Hoover keikkuu edelleen liittovaltion poliisin FBI:n johdossa. Samanaikaisesti mafiaa, tiedustelupalvelua ja Los Angelesin poliisilaitosta palvelevat korstot saavat vastaansa vasemmistolaisen vastarintaliikkeen radikaalisiiven ja Mustat pantterit, joten väkivalta saa yhä enemmän poliittisia ja rasistisia piirteitä. Myös väkivallan kuubalainen ulottuvuus alkaa hiljalleen sammua—tai pikemminkin siirtyä Dominikaaniseen tasavaltaan ja Haitiin. James Ellroyn Levoton veri (2009) päättää Amerikan alamaailma -sarjan, joka kuvaa sodanjälkeistä Amerikkaa nostalgian värittämän fasadin takana. Demokratia on haurasta, eikä oikeudenmukaisuus ole kuin lehdistön käyttämä ihanne. Molemmat Kennedyt on ammuttu, samoin Martin Luther King. Verityöt alkavat kuitenkin saavuttaa tekijänsä painajaisina, huumekiert

Muriel Barbery, Siilin eleganssi . Ranskankielisestä alkuteoksesta L'Élégance du hérisson (2006) suomentanut Anna-Maija Viitanen. Gummerus, Nørhaven, Tanska, 2013. Muriel Barberyn romaanin Siilin eleganssi (2006) vahvuudet on nopeasti lueteltu. Kas näin. Mitä muuta romaanista voi sanoa? Päähenkilöissä ei ole sinänsä mitään vikaa,  he vain eivät verhoa hahmojen takana tepastelevaa kirjailijaa ja filosofian professoria. Paloma, 12-vuotias moralisti, saarnaa nuorison pukeutumisesta, huumeiden käytöstä ja huonosta käytöksestä, ja Renée, viisikymppinen concierge , loihe luennoimahan keskiaikaisesta nominalismista, Edmund Husserlista ja ylipäätään yliopistollisen tutkimuksen tilasta. Jos Barbery on halunnut kääntää hahmot jotenkin päälaelleen, satiiriksi kirjasta puuttuu pyöräytyksen mahdollistava huumori ja älykäs vastakkainasettelu. Nyt nimittäin vaikuttaa siltä, että lukijan pitää ottaa päähenkilöt vakavasti. Kirja kurottaa kohti kauneutta. Merkityksen manaaminen hienoin san

Wolfgang Streeck, Ostettua aikaa: Demokraattisen kapitalismin lykätty kriisi . Saksankielisestä alkuteoksesta Gekaufte Zeit. Die vertagte Krise des demokratischen Kapitalismus (2012) suomentanut Mari Kukkonen. Vastapaino, Vantaa, 2015. Aivan äskettäin eurooppalaisten suurpankkien luottojen vakuuttaminen kallistui rajusti , laivakuljetusten hintaa (eli kysyntää) mittaava Baltic Dry Index kyntää kaikkien aikojen aallonpohjassa , ohjauskorot ovat jokseenkin nollassa, Bank of International Settlements on alkanut epäillä hyvää tunnelmaa ylläpitävän keskuspankkipolitiikan järkevyyttä ja joidenkin eurooppalaisten valtioiden joukkovelkakirjojen korot ovat alkaneet nousta enteillen uutta, kipeää neuvottelukierrosta. Vuonna 2008 alkanut kriisi ei ole aivan vielä ohi. Joitain vuosia sitten luin kaunokirjallisuutta vähemmän ja vastaavasti enemmän energia- ja talousuutisia sekä kaikenlaisten valtamedian ulkopuolisten alarmistien mielipiteitä. Olen henkisesti riskiä kaihtava pienviljelijä, en

Jaan Puhvel, Comparative mythology . The Johns Hopkins University Press, Baltimore, MD, USA, 1987. Indoeurooppalainen kantakieli tarkoittaa, että nykyisillä Euroopan valtakielillä, kuten esim. englanti, ranska venäjä ja saksa, on ollut yhteinen kantamuoto, josta ovat kehittyneet myös indoiranilaiset kielet, kuten esim. sanskriitti, hindi, urdu ja kurdi. Kielet tietysti muuttuivat ajan myötä hiertäen toisiaan, indoeurooppalaiset kielet muodostavat vaihtelevan mutta perheyhtäläisen kielikunnan, jonka katsotaan levinneen eri puolille Mustanmeren pohjoispuolisilta tasangoilta. Samalla ovat kulkeutuneet myös instituutiot, teknologia, tarinat ja myytit. Kirjassaan Comparative Mythology (1987) Jaan Puhvel tarkastelee myyttien indoeurooppalaisia piirteitä. Alkuperäiset myytit ovat monin osin tavoittamattomissa, mutta Puhvel uskoo, tunnustaen toki kaikki vaikeudet, että vertailemalla indoeurooppalaisia myyttejä voidaan palasista luonnostella alkuperäisen uskonnon mytologia. Myytit ovat sä

Janice Galloway,  The Trick Is to Keep Breathing  (1989) .  Minerva Press, London, UK, 1992. Kun vaimonsa jättänyt miesystävä hukkuu yllättäen lomamatkalla Espanjassa, Joy Stonen elämänhallinta alkaa pettää. Hän kamppailee esiintyäkseen normaalina, pinnistelee työpaikalleen, siivoaa raivokkaasti kaupungin vuokra-asuntoaan ja kestitsee sosiaalityöntekijää tämän tullessa tarkastuskäynneille. Julkisivun takana Joyn käsitys ajasta ja normaaliudesta alkaa murentua, eikä syyllisyys ei jätä tilaa surulle. Epätoivo, viha, katkeruus ja pettymys kanavoituvat esiin vääristyneinä oireina. What do you suggest I do to make it all better doctor? He drowned for christsake. He drowned . Skotlantilaisen  Janice Gallowayn esikoisromaani  The Trick Is to Keep Breathing  (1989) kuvaa 27-vuotiaan naisen masennusta sisältäpäin. Vaikka tarinassa on vähän mitään lohdullista — anoreksia, alkoholismi, lievä vainoharhaisuus, persoonaton psykiatrinen terveydenhuolto, fyysiseen hyväksikäyttöön perustuvat mies

Margaret Craven, Kuulin pöllön kutsuvan . Englanninkielisestä alkuteoksesta I Heard the Owl Call My Name (1967) suomentanut Risto Lehmusoksa (1979). Gummerus, Jyväskylä, 2005. Margaret Craven tarttuu romaanissaan Kuulin pöllön kutsuvan (1967) lukijaan jo heti alussa. Lääkäri sanoi piispalle: —Joten, arvoisa piispa, teidän nuorella apulaisellanne on enintään kolme vuotta elinaikaa, eikä hän tiedä sitä. Kerrotteko te hänelle vai mitä te aiotte tehdä? Näin tarinalle on piirretty rajat, väritetty sävy ja asetettu teema. Piispa ei kuitenkaan mainitse sairaudesta vaan lähettää apulaisensa Mark Brianin kirkkoherraksi Kanadan länsirannikolle Kvakiutl-heimon pariin kylään, jossa hän itse nuoruudessaan palveli. Rannikolla joen suistossa, missä moottoriveneistä pitää siirtyä matalapohjaisiin ja kiikkeriin kanootteihin, siirrytään myös modernista ajasta esiteolliseen aikaan. Heimon miehet käyvät kalassa ja metsällä, mutta lapset käyvät kauempana koulua. Sähköä on vain kirkon valaistuksee