Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on helmikuu, 2013.

Olemisen sietämätön keveys

Milan Kundera, Olemisen sietämätön keveys . Tsekinkielisestä alkuteoksesta Nesnesitelná lehkost bytí (1984) suomentanut Kirsti Siraste. WSOY, Juva, 2010. Tsekkiläinen Milan Kundera on kirjoittanut romaaneja jo 1960-luvulta lähtien. Hän muutti Ranskaan 1970-luvun puolivälissä ja on kirjoittanut viimeisimmät teoksensa ranskaksi. Kunderan tunnetuin teos lienee Olemisen sietämätön keveys , jonka hän kirjoitti 1980-luvun alussa, kun kylmä sota vielä heitti varjonsa eurooppalaisen kulttuurin ja poliitikan ylle. Kirjan tapahtumat kattavat yli kymmenen vuoden jakson Prahan keväästä 1968 aina 1980-luvulle asti. Kirjassa seurataan neljän päähenkilön kohtaloita. Tomáš on huippukirurgi ja pitelemätön häntäheikki, jonka hallittu elämänpiiri ja vapaus järkkyvät, kun nuori Tereza astuu hänen elämäänsä. Pari päätyy naimisiin, mutta Tereza kamppailee jatkuvasti miehensä patologisen uskottomuuden ja oman ruumiillisuutensa kanssa. Tomášilla on suhde jonkin aikaa taidemaalari Sabinan kanssa. Sabina k

Treblinkan viimeinen juutalainen

Chil Rajchman, Treblinkan viimeinen juutalainen . Ranskankielisestä teoksestä Je suis le dernier juif - Treblinka 1942-43 saksaksi kääntänyt Ulrike Bokelmann. Saksan kielestä kääntänyt Marita Vihervuori. Minerva, Nørhaven, Tanska, 2013. Chil Rajchman syntyi Łódźissa 1914. Toisen maailmansodan aikana hän pakeni siskonsa kanssa maaseudulle. Myöhemmin hänet kuitenkin sijoitettiin Varsovan juutalaisgettoon, mutta hän onnistui saamaan työluvan ja pääsemään pois kaupungista. Vuonna 1942 natsit aloittivat gettojen puhdistukset. Rajchman kuljetettiin Treblinkaan lokakuussa samana vuonna. Operaatio Reinhard oli ensimmäinen vaihe natsien käynnistämässä juutalaisaineksen systemaattisessa tuhoamisessa. Tätä varten mm. Puolaan perustettiin tuhoamisleirejä,  joista Treblinka lienee kuuluisin. Tuhoamisleirin tehtävänä oli tappaa junalasteittain ihmisiä ja hävittää heidän ruumiinsa. Vaikka natsien rotuhygienia oli julkista politiikkaa, tuhoamisleirien toimintaa yritettiin peitellä: virallisessa

GULAG : A History of the Soviet Camps

Anne Applebaum, Gulag: A History of the Soviet Camps . Penguin Books, London, UK, 2004. Anne Applebaum on yhdysvaltalainen toimittaja ja tietokirjailija. Hän opiskeli Yhdysvaltojen ja Britannian eturivin yliopistoissa venäjän historiaa ja kirjallisuutta sekä kansainvälistä politiikkaa ennen toimittajan uraansa mm. Sunday Telegraphissa, Evening Standardissa, The Economistissa, Washington Postissa ja Slatessa. Applebaum on kirjoittanut muutaman tietokirjan, joista Neuvostoliiton vankileirejä käsittelevä Gulag: A History of the Soviet Camps voitti Pulitzer-palkinnon vuonna 2004 ja rautaesiripun alkuvaiheisiin pureutuva Iron Curtain: The Crushing of Eastern Europe, 1945-1956 National Book Awardin. Gulag: A History of the Soviet Camps -kirjan johdannossa Applebaum hämmästelee, kuinka hakaristi on muodostunut tabuksi kun taas sirppi ja vasara edustavat lännessä harmitonta nostalgiaa, vaikka molempien symbolien edustamat totalitaristiset valtiot tappoivat miljoonia kansalaisiaan teh

The Comic Toolbox

John Vorhaus, The Comic Toolbox: How to be funny even if you're not .  Silman-James Press, Beverly Hills, CA, USA, 1994. John Vorhaus on yhdysvaltalainen kirjailija ja käsikirjoittaja. Hän on opettanut kirjoittamista eri puolilla maailmaa ja toiminut käsikirjoituskonsulttina. Vorhaus on kirjoittanut esseitä, kirjoittamisoppaita, pokerioppaita ja romaaneja. Hän on ollut käsikirjoittamassa televisiosarjoja kuten Pulmuset. The Comic Toolbox on komedian kirjoittamisopas. Sen keskeinen ajatus on, kuten aliotsikostakin käy ilmi, että hauskan tekstin tuottaminen on opittavissa. Komedian kirjoittaminen vaatii muutaman säännön ja rakenteen omaksumista -- ja sen jälkeen kovaa työtä. Vorhausin mukaan komedia perustuu sen esittämän todellisuuden ja oikean todellisuuden väliseen eroon. Kuten tarinoissa yleensä, komedioissakin ytimessä on konflikti, joita on monen tasoisia. Tarina kuitenkin kulkee henkilöhahmojen kautta, ja näillä hahmoilla tulee olla tarinaan koominen näkökulma (esim.

Lumen taju

Peter Høeg, Lumen taju . Tanskankielisestä alkuteoksesta Frøken Smillas fornemmelse for sne (1992) suomentanut Pirkko Talvio-Jaatinen. Tammi, Helsinki, 1993. Tanskalainen Peter Høeg ehti ennen kirjailijan uraansa työskennellä mm. näyttelijänä, merimiehenä ja balettitanssijana. Høegin toinen romaani Lumen taju oli englanninkielisen käännöksen myötä kansainvälinen menestys. Kirjan päähenkilö on 37-vuotias jäätutkija Smilla Jaspersen. Hän on äitinsä puolelta grönlannineskimo, ja kaikissa kohtaamisissaan Smilla kantaa  muassaan lapsuutensa avaraa, jäistä maisemaa ja kovaa kasvatusta. Hyvinvoiva Tanska on hänelle vieras. Samassa talossa asuva pikkupoika putoaa katolta ja kuolee. Smilla lukee katolle lumeen painuneista jalanjäljistä eri asiat kuin poliisit ja päätyy tutkimaan kuolemaa omin päin. Kerronta kerää pian vauhtia, ja Høeg punoo kulttuurihistoriasta, luonnontieteestä, biologiasta ja 1990-luvun alun Tanskasta upean jännitystarinan.