Nipvet

David Nicolle, The Age of Charlemagne . Osprey Publishing, Oxford, UK, 2004. David Nicolle perehtyy 40 sivun verran Kaarle Suuren ajan karolingiarmeijoihin. Ratsuväen rooli vahvistuu, mistä seuraa yhteiskunnallisia muutoksia (feudalismi). Varusteet ovat kalliita, ja vain eliitillä on varaa haarniskaan ja parempiin hevosiin. Yhtä kaikki, Kaarle Suuri uskoo hallitsevansa maita Biskaijanlahdelta Unkariin. Sitten karolingien keskusvalta alkaa murentua sisäisiin kahinoihin - maat oli jaettu Kaarle Suuren poikien kesken. Markit, rajaläänit, rapistuvat. Samaan aikaan viikingit alkavat ryöstellä friisiläiskaupunkeja. Veroja maksava talonpoika tai maaorja ei ollut vapaan germaanin veroinen taistelija, eikä paikallinen puolustus ollut kehuttava. Lisäksi saraseenit alkavat kiusata Välimeren rannoilla ja magyaarit idässä. Piti kehittää paikallista puolustusta, mutta se sitten johti paikallisen vallankäytön vahvistumiseen, mikä söi kuninkaiden valtaa ja puolestaan johti jatkuviin pieniin sotii

Nassim Nicholas Taleb, Musta joutsen: erittäin epätodennäköisen vaikutus. Englanninkielisestä alkuteoksesta The Black Swan, The Impact of the Highly Improbable (2007) suomentanut Kimmo Pietiläinen. Terra Cognita, Helsinki, 2007. Nassim Taleb on libanonilaissyntyinen ajattelija , joka aloitti uransa sijoittajana -- hän väitteli johdannaiskaupoista. Musta joutsen on kritiikkia Gaussin normaalijakauman hallitsemalle taloustieteelle, jonka mallit eivät pysty käsittelemään epätodennäköisiä tapahtumia tehokkaasti. Vanhoja malleja kuitenkin pyöritellään, koska ei ole oikein muutakaan. Taleb jakaa ilmiöt kahteen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä koostuu ennustettavista, normaalijakaumaa noudattavista ilmiöistä tai suureista (ihmisten pituus, paino, jne.) Näillä asioilla on luonnostaan jonkinlainen skaala, jota kautta pitkä ja lyhyt tai laiha ja lihava saavat merkityksensä. Yli kolmen metrin pituisia ihmisiä on lupa pitää todellisina ihmeinä, eikä armeijan varusvaraston tarvinne varustautua täh

Robert Henson, The Rough Guide to Climate Change. Rough Guides, New York, NY, USA, 2006. Ilmastonmuutos on noussut parin viime vuoden aikana näyttävästi tapetille. Tämä lienee toinen kerta, kun tiedeyhteisö on painanut hälytyssummeria -- edellinen hälytys koski otsonikatoa. Tieteen piirissä on aina erimielisyyttä, koska tiede on pohjimmiltaan keskustelun perinne. Ilmaston kohdalla "skeptikot" muodostavat häviävän pienen vähemmistön. Media kuitenkin toistaa vastapuolten näkemyksiä ikään kuin tasaveroisina, koska kärjistäminen tuo lukijoita eikä medialla ole ehkä kykyä arvioida tieteellisiä teorioita. Ilmastokeskustelussa perätään poikkeuksellinen suurta varmuutta, kun monen muun riskin kohdalla ryhdytään toimiin vähemmästäkin. Robert Henson kokoaa ilmastokysymyksen lyhyesti kolmeensataan sivuun. Ensimmäisessä luvussa hän esittelee ensin perusasiat, ilmakehän toiminnan ja kasvihuoneilmiön. Toinen luku kuvailee lämpenemisen seuraukset: kuivuuden, tulvat, napajäätiköiden sul