Aapeli, Pikku Pietarin piha. WSOY, Porvoo, 1958.
Pietari Jormalainen asuu isänsä kanssa Kuopiossa joskus sisällissodan jälkeen. Isä on torikauppias ja punikki. Äiti on kuollut "tuperkkeliin", ja vähän myöhemmin uusi äiti, Karoliina, saapuu junalla etelän kaupungista.
On kesä, ja Pietari istuskelee katolla tarkkaillen pihapiirin tapahtumia ja aikuisten edesottamuksia. Pihapiirissä asuvat mm. valokuvaaja, peltiseppä, kelloseppä, parturineitejä ja kangaskauppias. Iltaisin Pietari keskustelee kaikin puolin mukavan Jumalan kanssa yrittäen päästä tapaamaan äitiään.
Kirja on lyhyehkö, ja sen tapahtumat liikkuvat arkisten asioiden ympärillä. Pihapiirin aikuiset riitelevät, miehet juopottelevat. Lapset yrittävät ymmärtää aikuisten maailmaa näytelmien, leikkien ja urahaaveiden kautta.
Kirja on mukiinmenevä ajankuva, mutta lukemisen jälkeen ei ole ilmiselvää, miksi Pikku Pietarin piha oli Keskisuomalaisen yleisöäänestyksen sadan parhaan teoksen joukossa.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Aapeli. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Aapeli. Näytä kaikki tekstit
maanantai 12. elokuuta 2013
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
O niin kuin oikeus
Kun entisen aviomiehen (so., ensimmäisen entisen aviomiehen) pienvaraston sisältö päätyy huutokaupattavaksi maksamattomien laskujen vuoksi,...
-
Usein sanotaan , että vedenalaiset lomakuvat ovat meribiologialle sitä, mitä kirjabloggaus on kirjallisuuskritiikille. Kuvagallerioiss... -
Keväällä YLE:n radiohaastettelussa kirjallisuuskriitikko Mervi Kantokorven hymähdys kajahti sadoissa kuulokkeissa ympäri Suomen. ”Kirjamaai...
-
Vuosi on kiusallisen lyhyt aika. Minulle novellihaaste tarjosi enemmän toteuttamattomia tavoitteita kuin täyttymystä. Kenties pitkässä lu...