maanantai 23. syyskuuta 2013

Kvartetti

Jean Rhys, Kvartetti. Englanninkielisestä alkuteoksesta Quartet (1928) suomentanut Hanna Tarkka. Saatesanan kirjoittanut Anna Lassila. Otava, Keuruu, 2000.

Käsiini osui kansipapereistaan repsottava Jean Rhysin Kvartetti, joka on hänen esikoisromaaninsa vuodelta 1928. Lukulistalla on pari Rhysin myöhempää teosta, joten katsoin sopivaksi lähestyä kirjailijaa ikään kuin alusta päin. Neuromaanin sotkemat hermoradat tarvitsivat suoristuakseen perinteistä proosaa, vaikka Kvartetti ei ihan "lukuromaani" olekaan.

Englantilainen Marya oli köyhistä oloista ponnistanut kohti teatteritähteyttä, mutta päätynyt kiertävän seurueen tanssitytöksi. Alun seikkailumieli laimeni vähitellen passiivisuudeksi. Kun ikää tuli lisää --hän alkoi tuntea itsensä vanhaksi jo vähän päälle parikymppisenä-- parhaalta vaihtoehdolta näytti puolalainen Stephan Zelli. Pari avioitui ja muutti Pariisiin. Heillä ei ollut säännöllisiä tuloja tai rahaa pankissa, ja kun Stephan joutuu vankilaan hämäräpuuhiensa vuoksi, Marya jää tyhjän päälle.

Eletään sotien välistä aikaa ennen hyvinvointivaltiota, eikä huonosti menemisellä ole mitään takalaitaa. Ylimääräiset juhlimiseen tarkoitetut leningit on äkkiä myyty. Sitten englantilainen Heidlerin pariskunta tarjoaa Maryalle majoituksen ja pyörittää tätä seurapiireissään, mutta vähitellen käy ilmi, ettei ylläpitoa tarjota vastikkeetta. Herra Heidler on ihastunut nuoreen ja kalpeaan Maryaan. Hänen vaimonsa esittää tietämätöntä miehensä liehakoinnista, mutta pariisilainen ympäristö lukee tilannetta teennäisiä englantilaisia paremmin.

Heidlerien varallisuus ja ulkoinen hyvinvointi tarjoaa kaikesta huolimatta lämpöä, jonka ulkopuolella hän tuntuu paleltuvan. Marya ripustautuu muiden puheisiin valikoivasti, milloin uhrina, milloin prinsessana. Hän on passiivinen ja voimaton tekemään ratkaisuja. Ympärillä naiset tekevät töitä, mutta Marya ei näe joutilaisuudelleen vaihtoehtoja. Seurapiirinaisten pilkka viiltää, mutta Maryalle heitetty muutama hellä sana haihduttaa orastavan päättäväisyyden, joka säästäisi nöyryytyksiltä. "Hyvä on. Hyvä on. Kuten haluat", Marya sanoi. "Mitä väliä sillä on?" Kun sitten Stephan vapautuu vankilasta, Marya joutuu valintojen eteen.

Kertoja kulkee Maryan mukana ja myötäilee tämän havaintoja ja käsityksiä. Pariisin romantiikka on kylmää ja sumuista. Sisäpihojen vihanneslaatikot haisevat. Taitamattomat kädet rääkkäävät harmonikkaa. Vastaantulijoiden katse on arvosteleva. Hetkittäin kerronta tarjoaa lyhyitä välähdyksiä muiden näkökulmista, eivätkä ne imartele Maryaa.

Jostain syystä olen ihastunut viime vuosisadan alkupuolen dekadenssiin. Kulttuuri kaupungistuu ja pitkät perinteet vääntyvät paikoiltaan. Saatesanoissa Anna Lassila valottaa taitavasti kirjan teemoja ja kerronnan tekniikkaa. Kvartetista puhuttaessa usein viitataan sen samankaltaisuuksiin Rhysin oman vaiherikkaan elämän kanssa. Jotkut kirjailijat todellakin elävät sellaisen elämän, josta voi kirjoja kirjoittaa. Ns. kovemman kautta, sanoisi Jack Reacher.

5 kommenttia:

  1. Erityisesti ottaen huomioon linkittymisen oman elämän kuvioihin oli hämmentävää kuinka tarkkanäköisesti päähenkilö kuvattiin tahdottomaksi passiiviseksi ajautujaksi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Marya on suorastaan feministinen antisankari. Elämä ei suju ilman miehen huomiota, eikä päähenkilö pistä tikkua ristiin asian korjaamiseksi, mikä eliminoi lukijan myötätunnon. Kertoja tietää sanoa Maryasta, että tämä kaipaa vakautta. Heidlerin tarjoama tylyys ja julma kohtelu vetää puoleensa. Ehkä alisteinenkin suhde voi tarjota sitä. "Sattuupa somasti", sanoisi masokisti.

      Saatesanoissa ja muutamissa arvosteluissa tämän on silti arveltu olleen kirjoittajan erittäin tietoinen valinta. Rhysin historiassa on prostituutiota, alkoholismia, abortteja, sotkuisia avioliittoja ja epäonnistuneita rakkaussuhteita. Jotain huteraa oli siis myös hänen omassa elämässään. Kvartetin H. J. Heidlerin esikuva lienee ollut Ford Madox Ford, joka luotsasi Rhysin kirjailijaksi.

      Kirjassa esiintyy sana 'julmuri'. Julmureita on vaikea ottaa tosissaan. Iivana IV Julmuri.

      Poista
  2. Luin Rhysin Siintää Sargassomeri, ja luin samalla netistä Rhysin osin varsin erikoiset vaiheet.

    Kiinnostava postaus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :-)

      Tuon Rhysin tässä jossain vaiheessa luenkin. Jos oikein ymmärsin, se kertoo Jane Eyren torniin lukitun hullun naisen tarinan. Se hullu nainen ja Rhys olivat molemmat kotoisin Karibialta.

      Poista
    2. Juuri näin, ja on todella oma kirjansa.

      Poista

O niin kuin oikeus

Kun entisen aviomiehen (so., ensimmäisen entisen aviomiehen) pienvaraston sisältö päätyy huutokaupattavaksi maksamattomien laskujen vuoksi,...