Nemesis Games

James S. A. Corey, Nemesis Games. Orbit, New York, NY, USA, 2015.

Kun moottorivene pysähtyy nopeasti, se hetkeksi jää keikkumaan omaan peräaaltoonsa. Tavallaan näin käy kapteeni James Holdenille ja hänen miehistölleen, kun he pysähtyvät korjauttamaan heidän alustaan Rocinantea Tycho-avaruusasemalla. Menneisyys saa heidät kiinni, ja miehistö keksii lähteä selvittämään henkilökohtaisia asioitaan jättäen kapteeninsa valvomaan korjaus- ja muutostöitä. Alex lähtee tapaamaan ex-vaimoaan Marsiin, Amos kasvattiäitiään Maahan ja Naomi jonnekin, mistä hän ei halua puhua.

Portti uusiin maailmoihin ravistelee aurinkokuntaa. Mahdollisuus muuttaa planeetan pinnalle ja hengittää ilmaa jossakin ahtaan Maan ulottumattomissa on unelma, joka uhkaa autioittaa Marsin ja tehdä asteroidivyöhykkeen kaivostyöläisistä työttömiä. Uudisasutus ei tietenkään tarjoa kaikille samoja mahdollisuuksia: alhaisen painovoiman piirissä kasvaneet asteroidilaiset eivät voi koskaan asua planeetan pinnalla. Kaikki eivät niele muutoksia kakistelematta. Samaan aikaan alkaa omituisesti kadota avaruusaluksia, minkä Holden panee merkille korjausten lomassa. Sitten ennennäkemätön terrori-isku järkyttää aurinkokunnan elinehtoja pysyvästi.

James S. A. Coreyn The Expanse-sarjan viides osa Nemesis Games (2015) vetää tarinaa uuteen suuntaan ja hieman uudella tapaa. Kirjan tarjoama jännitys roikkuu edelleen läheltä-piti -sirkustempuista ja jotkin toistuvat tilanteet tai asetelmat alkavat tuntua maneereilta, mutta tieteisromaanin maalaama uskottava toissijainen todellisuus ei vieläkään väsytä. 

Cibola Burn

James S. A. Corey, Cibola Burn. Orbit, New York, NY, USA, 2014.

Vaikka The Expanse -sarja liikkuu enimmäkseen uskottavan tieteiskerronnan piirissä, ihmisille vieras protomolekyyli sisältää galaksien kokoisen mysteerin. Sarjan neljännessä osassa Cibola Burn (2014) se avaa kirjaimellisesti portin muihin maailmoihin laajentaen sarjan horisonttia. Aiemmissa osissa Maan, Marsin ja asteroidivyöhykkeen asukkaat sotkeutuivat keskenäisiin konflikteihinsa sen sijaan, että olisivat pysähtyneet tutkimaan tai keskustelemaan aurinkokuntaa muuttavasta ilmiöstä. Nyt romaanissa uudisasutuksen tuoma kilpailutilanne sumentaa ajattelua entisestään, sillä ihminen kantaa luonteensa ja sitä kautta konfliktinsa ja väkivaltaiset ratkaisunsa mukanaan uusille planeetoille. Uudet maailmat eivät tuota uutta ihmistä.

Omistusoikeuteensa uskovat litiumkaivoksen perustaneet uudisasukasaktivistit räjäyttävät YK:n valtuutuksin liikkuvan Royal Energy Corporationin sukkulan kesken sen laskeutumisen. Räjähdyksessä kuolee planeetan tuleva pormestari, ja johtoon siirtyy kovaotteinen turvallisuuspäällikkö. Vastakkain joutuvat näin ollen vieraalle planeetalle asettuneet kaiken menettäneet pakolaiset ja YK:n mandaattia omaksi edukseen tulkitseva suuryhtiö. James Holden miehistöineen lähetetään paikalle rauhanneuvottelijaksi, mutta osapuolet katsovat kukin oikeuden olevan selvästi omalla puolellaan, eikä alun pienten myönnytysten jälkeen liikkumavaraa ole. Kaukana vahvasta esivallasta tilanteen symmetria ja epäluottamus — vai pitäisikö sanoa peliteoreettinen Nashin tasapainotila — eskaloi väkivallan nopeasti. Sitten vieras planeetta alkaa herätä, ja ihmiselle vaaralliset ilmiöt alkavat hallita tapahtumia.

Cibola Burn jatkaa viihdyttävää ja vauhdikasta tieteistarinaa. Jos edellinen osa Abaddon's Gate (2013) kiertyi pelon ympärille, niin nyt James S. A. Corey ankkuroi konfliktin oikeuteen, jolloin omista lähtökohdistaan kaikki tuntuvat käyttäytyvän rationaalisesti. Vaikka ilmassa on fanaattisuutta, Corey jättää hahmoilleen tilaa perääntyä.

Abaddon's Gate

James S. A. Corey, Abaddon's Gate. Orbit, New York, NY, USA, 2013.

Kun Venuksessa muhinut vierasperäinen protomolekyyli siirtyy Uranuksen kiertoradalle ja rakentaa sinne renkaan, paikalle syöksyvät Maan, Marsin ja ulkoplaneettojen sota- ja tutkimusalukset. James Holden haluaisi olla jossain aivan muualla, mutta kohtalo vääntää myös hänet miehistöineen renkaan läheisyyteen. Tietokoneviruksen sitten kaapatessa Holdenin aluksen viestintälaitteet ja aseistuksen, kohtalo paljastuu määrätietoiseksi ja kostonhimoiseksi terroristiksi. Ennen kuin asiaa saadaan selvitettyä kaikkien alusten liike kiertoradalla hidastuu äkillisesti.

James S. A. Coreyn avaruusoopperasarjan kolmas osa Abaddon's Gate (2013) jatkaa toiminnantäyteistä tieteistarinaa. Corey, tai siis nimimerkin takana kirjoittajakaksikko Ty Franck ja Daniel Abraham, jatkaa melkein kaikin tavoin edellisten osien linjalla, mutta tapahtumien edetessä kirjan teemaksi nousee pelko ja ihmisen kyky käsitellä sitä. Väkivalta tarjoaa alkuun ratkaisuita ja nopeita voittoja, mutta tilanteen lukkiuduttua sotilailta ja uhoajilta loppuvat keinot. Ikään kuin mausteeksi Corey heittää epäilyksiä juuri sen tieteistoiminnan ylle, jonka varassa koko sarja kulkee — olematta mitään elämää suurempaa problematisointia. Kuten modernissa viihdekirjallisuudessa on tapana, ratkaisut tuottavat odottamattomia seurauksia, eikä mikään voitto ole lopullinen — tai edes kovin suuri. Jos päähenkilö oivaltaakin jotain, muut ihmiset eivät muutu.

Poliittiset jännitteet, elämälle vihamielinen avaruus, teknologinen lavastus ja hieman kyyninen ihmiskuva tuottavat edelleen viihdyttävää tieteistoimintaa. Abaddon's Gate on tervetullut teeman ja rytminvaihdos kahden edellisen kirjan jälkeen.

Caliban's War

James S. A. Corey, Caliban's War. Orbit, New York, NY, USA, 2012.

James S. A. Coreyn The Expanse -sarjan ensimmäisessä osassa Leviathan Wakes (2011) vieraan molekyylin saastuttama asteroidi ajautui asumattomaan Venukseen. Sarjan toisessa osassa Caliban's War (2012) se on vuoden ajan muhinut piirtäen omituisia kuvioita planeetan pinnalle samalla, kun Maa ja Mars käyvät tulehtuneita rauhanneuvotteluita. YK:n alivaltiosihteerin harmaa eminenssi Chrisjen Avasarala yrittää pitää tilanteen hallinnassaan virallisten ja epävirallisten verkostojensa avulla.

Jupiterin suurimman kuun Ganymeden pinnalla on ulompien planeettojen vilja-aitta. Sitten marsilaisen merijalkaväen rutiinipartio katkeaa yllättävään taisteluun, ja kiertoradalta putoaa valtavia peilejä kuun pinnalle tuhoten viljelmät. Kun suuryhtiöiden rahtialukset vievät mennessään viimeiset sadot, Ganymedessä käynnistyy nälänhätä. Sekasorron keskellä botanistin Praxidike Mengin tytär katoaa. Pian paikalle sattunut James Holden miehistöineen ottaa ongelman harteilleen. 

Edellisen osan jälkeen mietin, onnistuuko Corey pitämään tarinan inhimillisessä mittakaavassa. Caliban's War ei lähtenyt odottamaani eeppiseen suuntaan, vaan pysyi varsin hyvin ankkuroituna aurinkokunnan planeettojen välisessä politiikassa ja Holdenin yhden miehen ristiretkessä. Tytärtään etsivä tunteidensa sokaisema isä vaikutti kuitenkin laskelmoidulta melodraamalta, eivätkä kirjan suuret teemat poikkea suuresti kirjan ensimmäisestä osasta. Ympäristö on edelleen punottu herkullisista yksityiskohdista, joten tulos on viihdyttävää tieteistoimintaa, jossa uutuuden kiille on himmentynyt.

Leviathan Wakes

James S. A. Corey, Leviathan Wakes. Orbit, New York, NY, 2011.

James S. A. Coreyn moniosaisen tieteisromaanisarjan aloittava Leviathan Wakes (2011) on kerännyt kiitosta eri puolilta, mutta vasta kirjasta tehdyn televisiosarjan The Expanse suitsutus Tähtivaeltaja-lehdessä sai minut liikkeelle. Nyt sarjan ensimmäisen osan luettuani (heti viisi vuotta julkaisun jälkeen) voin todeta kiitokset aiheellisiksi: Leviathan Wakes on taidokkaasti rakennettua ja viihdyttävää tieteistoimintaa.

Fuusioenergian valjastaneet ihmiset asuttavat Maan lisäksi Marsia, asteroidivyöhykettä ja aina Neptunusta mutteivät ole edenneet aurinkokunnasta pidemmälle. Saturnuksesta jäätä asteroidivyöhykkeelle kuljettava rahtialus kääntyy reitiltään tutkimaan hätäsignaalia lähettävää hylkyä. Komentaja James Holden seuraa sukkulastaan pienen partionsa kanssa, kun sota-alus tuhoaa heidän rahtialuksensa kapteeneineen ja miehistöineen. Ideologia ja oikeudenmukaisuus edellä kulkeva Holden saa planeettojen välisen tasapainotilan nopeasti järkkymään. Samaan aikaan asteroidivyöhykkeen pienoisplaneetalla Ceresillä rikoskonstaapeli Miller saa tehtäväkseen etsiä käsiinsä rikkaan perheen tyttären ja lähettää hänet takaisin maahan. Tutkimuksen edetessä esimiehet alkavat kuitenkin asettaa esteitä hänen eteensä.

Corey (eli nimimerkin takaa Daniel Abraham ja Ty Franck) tuottaa mehevää ja nopeasti etenevää tieteisproosaa. Maan asukkaiden, marsilaisten ja "vyöläisten" maailmat, asenteet ja puheenparret kertovat erilaisten olosuhteiden tuottamista identiteeteistä. Teknologia istuu tarinaan vaivattomasti, ja tekniset yksityiskohdat ankkuroivat tapahtumat uskottavan tuntuiseen maaperään. Hahmot joutuvat käsittelemään toistensa moraalisia valintoja, ja ihmisten välillä on jännitteitä, mutta tarinan keskiössä on kuitenkin vieras ja outo. Näitä kirja ei käsittele clarkemaisen tai lemimäisen pohdiskellen vaan toimintajännärin kuumana kiinnepisteenä. Tapahtumat keräävät vauhtia aina eeppisiin mittoihin, jolloin tarinan lumous alkaa rapistua. Saa nähdä, onnistuuko sarjan toinen osa palauttamaan avaruusoopperan inhimillisiin mittoihin.