sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Rubicon

Tom Holland, Rubicon: The Triumph and Tragedy of the Roman Republic (2003). Abacus, London, UK, 2004.

Englantilainen Tom Holland on kirjoittanut erityisesti antiikkia käsitteleviä tietokirjoja sekä kymmenisen historiallista romaania. Hän on myös kääntänyt kreikan- ja latinankielisiä alkuteoksia englanniksi ja sovittanut niitä BBC:n dokumenttiohjelmiksi. Rubicon: The Triumph and Tragedy of the Roman Republic on Hollandin ensimmäinen tietokirja.

Rubikon on roomalaisten nimi koillisitalialaiselle joelle, jota pidettiin Italian ja Gallia Cisalpina -provinssin rajana. Roomalaiskenraalit eivät saaneet lain mukaan ylittää sitä legiooniensa kanssa. Caesar kuitenkin teki niin legioonineen vuonna 49 eaa, mistä alkoi sisällissota ja tasavaltalaisajan loppunäytös. Todettuaan tämän Holland siirtyy ajassa taaksepäin aina Rooman perustamiseen asti. Kerronta pysyy harvana läpi etruskisotien, Italian valloituksen, puunilaissotien ja ensimmäisten Välimeren provinssien. Vasta Sullan ensimmäisen sisällissodan kieppeillä Holland alkaa täydentää tarinaa yksityiskohdin.

Alkuun Rooman sotia kävivät riittävän varakkaan talonpojat. Sota julistettiin, sodittiin ja palattiin kotiin. Roomalaiset kehittivät kuitenkin omalaatuisen itsepintaisuuden, eivätkä he antautuneet tappioiden jälkeen kuten muut kansat, vaan palasivat taistelukentille uusine armeijoineen. He kehittivät ja hioivat sotataitoaan (ks. Rooman puolesta). Maanomistus ja poliittinen vaikutusvalta tapasivat kasaantua muutamien sukujen käsiin, ja tasavalta oli oikeastaan oligarkia. Valloitussodat ja kaukaisten provinssien määräaikainen hallinnointi osoittautuivat erinomaisen kannattaviksi hankkeiksi, jotka edelleen vahvistivat jo vauraita sukuja. Legioonista tehtiin pysyviä, ja sotaväenotto laajennettiin köyhempiin kansanosiin. Ulkoista imperiumia on kuitenkin vaikea yhdistää sisäiseen tasavaltalaisuuteen. Pysyvän armeijan tarpeet alkavat ohjata ulkopolitiikkaa ja lopulta sisäpolitiikkaa, kuten esimerkiksi yhdysvaltalaiset presidentit Washington ja Eisenhower ovat jäähyväispuheissaan varoittaneet. Roomassa kilpailuhenki oli pitänyt mahtisukujen kunnianhimon aisoissa, mutta valloitussotien kautta syntyi johtajille uskollisia joukkoja ja valloitettujen provinssien rikkaudet muuttuivat ylivoimaiseksi sisäpoliittiseksi vivuksi.

Rubicon käsittelee ohimennen kaukaisia valloitussotia, mutta keskittyy nimenomaan sisällissotiin, jotka rapauttivat roomalaisen tasavallan ja käynnistivät keisarikunnan ajan. Tartuin kirjaan pienin epäilyksin, mutta Rubicon osoittautui asialliseksi ja mielenkiintoiseksi tietokirjaksi. Kirja nojaa muiden tekemään tutkimukseen, jonka Holland annostelee kaltaiselleni maallikkolukijalle. Hän pitää tarinan hyvin otteessaan tiivistäen vuosisadat niin, että kohtalokkaiden käänteiden kohdalla lukijalla on jo tarvittavat käsitteet, ilmiöt ja henkilöt käsissään ilman tuhansien sivujen vyörytystä sivunäyttämöillä.

Kirja jatkaa ponnisteluitani ihminen sodassa -lukuhaasteessa.

3 kommenttia:

  1. Itselläni on menossa Rober Harrisin Cicero-trilogian toinen osa Salaliitto joka viihteellisyydestään huolimatta on onnistunut fiktiivinen pläjäys. Rubicon tuli luettua jokunen vuosi sitten ja on tosiaan hyvä löytö. Lue ihmeessä (jos et ole jo) Juliuksen C:n Gallian Sota. Siinä on kirjantäydeltä aikalaishistoriaa valloittajien näkökulmasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen Gallian sodan lukenut, mutta siitä on kaksikymmentä vuotta. Uudelleen lukeminen olisi paikallaan. Siinä voisi tehdä pidemmän pulahduksen antiikkiin. Nyt kuitenkin menossa pari kirjan verran nuijasotaa ja siitä olisi kiusaus jatkaa Ruotsin suurvaltavuosiin (selvästi vain Beevoria vältellen).

      Hollandin Persian tulen löysin joskus divarista. Oletko lukenut?

      Poista
    2. Perstuli odottaa myös kirjahyllyssä..

      Poista