Asko Sahlbergin Paluu pimeään päättää kolmiosaisen tarinan Göteborgiin ihmisiä ja itseään paenneesta suomalaismiehestä. Jälleen on kulunut viisi vuotta edellisen kirjan tapahtumista. Levottomuus on hellittänyt: mies on vakituisessa työssä, vakituisessa suhteessa ja vakituisessa asunnossa. Olutmerkit ja kuppilat ovat vaihtuneet tasokkaampiin. Silti jalat vetävät öisille kaduille ihastelemaan hämärää, pimenevää kaupunkia ja sen ihmisiä. Päähenkilön kohtaamat Göteborgilaistuneet suomalaiskohtalot kompastelevat ylpeyteensä ja tyhjiin pulloihin.
Sahlbergin kuvaama ympäristö välittyy harkittujen, osin runollisten kielikuvien kautta. Paluu pimeään välittää edeltäjiensä tapaan syksyisen tunnelman, mutta se sisältää enemmän toimintaa ja vähemmän ahdistusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti