Osattomien planeetta on yhdysvaltalaisen Ursula K. Le Guinin Urras-planeetalle ja sen Anarres-kuuhun sijoittuva tieteistarina. Vehreä Urras on maapallon tapaan jakautunut kahteen valtioiden leiriin, jotka kylmän sodan supervaltojen tapaan jakoivat muut valtiot kahteen ideologiseen leiriin. Planeetan vallankumoukselliset odolaiset, siis johtajaansa Odoa seuraavat anarkistit, perustivat siirtokuntia karulle Anarresille 160 vuotta ennen kirjan tapahtumia. Anarresiin kehittyi valtioton yhteiskunta, joka ei käytä rahaa, tunnusta omaisuutta tai minkäänlaista valtaa. Ihmiset saavat sen, mitä tarvitsevat vastikkeetta. Ihmiset tarjoavat osaamisensa laskentakeskuksen jakelemiin töihin siellä, missä heistä on eniten hyötyä.
Tarinan päähenkilö fyysikko Shevek, kehittää simultaanista aikateoriaa, joka istuu heikosti vallitsevaan aikakäsitykseen. Käsikirjoitukset tahtovat pysähtyä syndikaatin rattaisiin, kirjeenvaihto muiden fyysikoiden kanssa on vaikeaa, ja niin Shevek lähtee Anarresista työskennelläkseen Urrasissa. Planeettojen väliset erot asuvat jo kielessä, mutta Shevek huomaa pian olevansa poliittisen juonittelun keskipisteessä vieraiden käsitteiden ja ajatustapojen ympäröimänä. Tarina kuljettaa samanaikaisesti Shevekin taustaa aina Urrasiin siirtymiseen asti.
Anarres ei ole mitään paratiisi, vaan kivinen planeetta tarjoaa epävarman toimeentulon. Valtioton järjestelmä alkaa vaivihkaa tuottaa valtakoneistoa. Vallankumouksellisten kirjaama yksilönvapaus ja totunnaiset tavat sekä yhteisön etu hakevat tasapainoa. Le Guin kuljettaa utopiaa paitsi ihmisten tavoissa ja instituutioissa myös kielessä, alkuperäisten anarkistien konstruoimassa pravikissa, joka rajaa ilmaistavissa ja ajateltavissa olevat asiat. Pravikista puuttuvat mm. omistamiseen liittyvät pronominit. "Minäily" on Anarresissa tuomittavaa itsensä esiintuomista tai omistussuhteen esittämistä.
Le Guinin romaani on loistava. Anarresin pölyiset tasangot, karut asuntolat ja vaatimattomat ihmiset muodostavat todentuntuisen utopian. Kahden hyvin erilaisen maailman kohtaaminen synnyttää herkullisia konflikteja. Kirja voitti -aivan syystä- Nebula-, Hugo ja Locus-palkinnot.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti