Jane Austen (1775-1817) kuvasi tarinoissaan 1800-luvun alun maata omistavan luokan avioliittopuuhia erityisesti naisten näkökulmasta. Sukujen varallisuus tapasi pilkkoontua jälkeläisten kesken, jolloin sopivia sulhasia, joilla oli riittävästi tuloja oikeanlaiseen elintapaan ja riittävän arvokas sukutausta, oli harvassa. Naisille naimisiin pääseminen oli kysymys paitsi asemasta myös elannosta; vanhatpiiat joutuivat elämään sukulaistensa hyväntekeväisyyden armoilla.
Pride and Prejudice (suom. Ylpeys ja ennakkoluulo) alkaa, kun Bennetien naapurikartanoon Netherfield Parkiin muuttaa nuori, naimaton mies herra Bingley. Bennetin perheessä on viisi tytärtä, joista vanhin aloittaa ajanmukaisen varovaisen soitimen Bingleyn kanssa. Bingleyn mukana kulkee rikas ja ylhäinen herra Darcy, joka suhtautuu maaseudun tanssiaisiin ja niiden ihmisiin etäisesti. Elizabeth Bennet, kirjan päähenkilö, rakentaa ylpeään Darcyyn kohdistuvista ennakkoluuloistaan muotokuvan, jonka kautta hän joutuu selvittämään itselleen asemaansa ja käsitystä itsestään.
Kirjan esittämä ajankuva rajautuu maalaisaateliin, jonka ylläpitämä hienovarainen sosiaalinen järjestelmä vaati jatkuvaa tarkkaavaisuutta. Seksuaalisen kiinnostuksen ilmaisemiseen keinot olivat vähäiset ja epäsuorat. Viesti ei luonnollisesti saanut olla liian vahva tai suora, mutta toimiakseen se ei saanut myöskään jäädä liian heikoksi -- tasapainottelu oli opittava jotenkin ja panoksena oli maine. Kaikessa kanssakäymisessä kulki mukana suvun asema ja maine sekä perheen nauttimat tulot. Ongelmia tällaisessa yhteisössä olivat sellaiset, joiden tausta ei ollut kaikkien tiedossa ja jotka siten saattoivat keksiä itselleen sopivan tarinan.
Austen rakentaa tarinansa taidokkaasti. Kohtauksissa on panoksia, käänteitä ja toimivia henkilöhahmoja, joista jotkut asettavat monet aikakauden tavat koomiseen valoon. Kerronta on mehukasta, jos kohta koukeroista, romantiikan ajan englantia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti