maanantai 20. huhtikuuta 2015

A Canticle for Leibowitz

Walter M. Miller, Jr., A Canticle for Leibowitz (1960). Little Brown Book Group, London, UK 1997.

Walter M. Millerin ainoaksi hänen elinaikanaan julkaistuksi romaaniksi jäänyt A Canticle for Leibowitz (1960) kuvaa maailmaa ydinsodan jälkeen. Tuhoisaa sotaa seurasi yksinkertaistaminen, jossa äänekkäät väkijoukot polttivat kaikki käsiinsä saamat kirjat ja tappoivat kaikki kynsiinsä joutuneet oppineet. Karrelle palaneessa maailmassa roomalaiskatolisuuteen kääntyneen insinöörin I. E. Leibowitzin perustama veljeskunta sitten alkaa koota kaikessa hiljaisuudessa kirjoituksia.
There were great deserts where once life was, and in those places of the Earth where men still lived, all were sickened by the poisoned air, so that, while some escaped death, none was left untouched; and many died even in those lands where the weapons had not struck, because of the poisoned air.
Nuori veli Francis tekee paastoharjoitustaan raunioissa Yhdysvaltain lounaisosien aavikolla lähellä Leibowitzin veljeskunnan luostaria. Omituisen pyhiinvaeltajan opastuksella hän löytää hautautuneen pommisuojan, jonka uumenista paljastuu 600 vuotta vanhoja salaisuuksia aivan ydinsodan kynnykseltä. Löydöistä seuraa ensin ihmeellisiä huhuja, sitten luostarin ja lopulta kirkon sisäistä kamppailua.

Yhdysvaltain lounaisosat elävät hyvin varhaiskeskiaikaisissa tunnelmissa. Veljeskunnan niukka ja kurinalainen elämä istuu hyvin Texarkanan aavikolle, syrjään väkivaltaisten paimentolaisheimojen reviireistä. Munkkien skolastinen väittelykin tuottaa muutaman hauskan vuoropuhelun.
   "What was the subject matter of Electronics?"
   "That too is written," said Francis, who had searched the Memorabilia from high to low in an attempt to find clues which might make the blueprint slightly more comprehensible--but to very small avail. "The subject matter of Electronics was the electron," he explained.
   "So it is written, indeed. I am impressed. I know so little of these things. What, pray, was the 'electron'?"
   "Well, there is one fragmentary source which alludes to it as a 'Negative Twist of Nothingness.'"
   "What! How did they negate a nothingness? Wouldn't that make it a somethingness?"
   "Perhaps the negation applies to 'twist.'"
   "Ah! Then we would have an 'Untwisted Nothing,' eh? Have you discovered how to untwist a nothingness?"
   "Not yet," Francis admitted.
   "Well keep at it, Brother! How clever they must have been, those ancients--to know how to untwist nothing. Keep at it, and you may learn how. Then we'd have the 'electron' in our midst, wouldn't we? What would we do with it? Put it on the altar in the chapel?"
Aikaa myöten hajanaisesta tiedosta aletaan koota yhtenäistä mosaiikkia, mikä johtaa konflikteihin tieteen, uskonnon ja valtion voimasuhteista. Miller, itsekin insinööri, tuntuu teoksessaan luottavan ihmisen neuvokkuuteen teknologisten ongelmien ratkaisussa, mutta sosiaalisten ongelmien ratkomisen suhteen hän on pessimistisempi. Teknologinen kehitys syrjäyttää hengellisyyden. Kehityksen tuomat sosiaaliset jännitteet tuntuvat toistuvan pikemminkin kuin ratkeavan. Kirjan loppupuoli pohtii elämää, kuolemaa ja ihmisen valintaa. Miller kääntyi roomalaiskatoliseksi toisen maailmansodan jälkeen osallistuttuaan Monte Cassinon pommituksiin.

A Canticle for Leibowitz on mielenkiintoinen tieteisromaani, vaikkei alkuosan tiivis ja mystinen tunnelma kannakaan loppuun asti. 

2 kommenttia:

  1. Yksinkertaistamien taitaa viedä uudelleen samaan tilanteeseen, mistä se lähti, jos teknologinen kehitys syrjäyttää hengellisyyden ja sosiaaliset jännitteet valtaavat alaa. Kuulostaa kiinnostavalta kirjalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toimintaa on melko vähän. Tarina kattaa pitkiä ajanjaksoja. Taustalla viriää pohdintoja sivilisaatiosta, etualalla maallisen ja hengellisen suhteesta.

      Tällaista pohdiskelevampaa tieteiskirjallisuutta tuntuu olevan aika vähän.

      Poista