Twenty Thousand Leagues under the Sea

Kuva: Milo Winter /
public domain

Jules Verne, Twenty Thousand Leagues under the Sea (1870). Project Gutenberg EBook, 1994. https://www.gutenberg.org/ebooks/164

Vuonna 1866 alkaa levitä tarinoita valtavasta merihirviöstä. Merimiehet, kapteenit ja laivurit eri puolilta maailmaa kertovat toinen toistaan mielettömämpiä huhuja valoa hohtavasta, valaita kookkaammasta vedenalaisesta pedosta. Useiden läheltä-piti -tilanteiden jälkeen hirviö osuu lopulta keväällä 1867 matkustaja-alus Scotiaan.

The engineers visited the Scotia, which was put in dry dock. They could scarcely believe it possible; at two yards and a half below water-mark was a regular rent, in the form of an isosceles triangle. The broken place in the iron plates was so perfectly defined that it could not have been more neatly done by a punch. It was clear, then, that the instrument producing the perforation was not of a common stamp and, after having been driven with prodigious strength, and piercing an iron plate 1 3/8 inches thick, had withdrawn itself by a backward motion.

Yhdysvaltalainen fregatti Abraham Lincoln lähtee jahtaamaan merihirviötä, jota matkalle mukaan pyydetty ranskalainen professori Pierre Aronnax epäilee valtavaksi sarvivalaaksi. Pitkän etsinnän jälkeen Abraham Lincoln saa havainnon hirviöstä ja lähtee takaa-ajoon. Tykit eivät kuitenkaan tehoa petoon, vaan se hyökkää takaa-ajajansa kimppuun ja upottaa sen.

Merihirviö osoittautuu sukellusveneeksi, johon vedenvaraan joutuneet professori Aronnax, hänen palvelijansa Conseil ja kanadalainen valaanpyytäjä Ned Land poimitaan. Sukellusveneen kapteeni esittelee itsensä Nemoksi (lat. ei-kukaan). Kerran laivalle otetut eivät saa sieltä poistua, joten kolmikko joutuu seuraamaan kapteeni Nemoa tämän merenalaisilla retkillään.

I caught a glimpse of a frightening past in this man's life. Not only had he placed himself outside humanity's laws, but he had made himself independent, free in the strictest sense of the word, out of all reach! Who would dare pursue him to the bottom of the seas, given that he could foil any efforts made against him on the surface?

Jules Vernen Twenty Thousand Leagues under the Sea (1870, suom. Sukelluslaivalla maapallon ympäri) kuvaa ihmeellisen pinnanalaisen maailman, joka on joiltain osin totta ja suurelta osin sepitettä. Maailmalle selkänsä kääntänyt kapteeni Nemo on kehittänyt omavaraisuuden, jossa kaikki maanpäälliset tarpeet täyttyvät jollain merenantimella. Verne herkuttelee sukellusveneen teknisin yksityiskohdin ja viljelee pumppuihin, sähkömoottoreihin ja vedenalaisiin paineisiin liittyviä laskelmia. Vaikka luonnontieteet ovat ajaneet ohi joistain ilmiöistä, fantastisen merenalaisen seikkailun ansiot ovat nähtävissä. Kirja olisi pitänyt lukea nuorena: nyt yksioikoiset henkilöhahmot ja köykäinen juoni himmentävät seikkailumeininkiä.