Yhdysvaltalainen Robert Ellwood toimi uskontotieteen professorina kolmisenkymmentä vuotta ennen eläkkeelle jäämistään 1997. Hän on kirjoittanut parikymmentä kirjaa maailman uskonnoista ja mytologioista, ja Myth on lyhyehkö johdanto myyttien pariin.
Alkuun kirja tarjoaa määritelmän, joka alkaa seuraavasti:
Myytti on jumalista, sankareista tai muista erikoisista olioista kertova tarina, joka sijoittuu esihistorialliseen aikaan tai vaihtoehtoiseen maailmaan ja joka pukee kertomuksen muotoon yhteisön maailmankäsityksen ja arvot.Myytit motivoivat ja perustelevat --usein kertomuksen muodossa-- yhteisön organisaatiot, sukupuoliroolit ja sukupuolten välisen työn- ja vallanjaon. Niihin kuuluvat luomis- tai syntytarinat kertovat asioiden alkuperän ja siten niiden todellisen luonteen. Soturi- ja pelastaja myytit näyttävät esimerkein, miten paha voitetetaan ja miten voitaisiin palata takaisin ihanteelliseen ja alkuperäiseen ihmisen ja maailman välillä vallinneeseen suhteeseen. Ellwood antaa esimerkkejä erilaisista ja eri kansojen myyteistä.
Myytit ja niiden tulkinnat ovat mytologiaa, myyttejä koskevaa tiedettä (mytologia voi myös viitata joukkoon jonkin tietyn perinteen tai kulttuurin myyttejä, esim. kreikkalainen mytologia). Myyttien merkitykseen on neljänlaisia teorioita. Ensimmäinen on euhemeerinen, joka on saanut nimensä Euhemeros Efesoslaisesta (330-260 eaa) ja jonka mukaan myytit eivät ole kirjaimellisesti totta, vaan, vaikka ne perustuvat historiallisiin tapahtumiin, niitä on tarkoituksellisesti liioiteltu. Tarujen jumalat ja sankarit ovat alunperin olleet kuninkaita ja sotureita. Valistuksen ryhmään kuuluvat teoriat edellyttävät modernia oppineisuutta, joka tarkastelee myyttejä "tieteellisesti", eli tarinoiden päälle sovitetaan yleisiä sääntöjä, ne luokitellaan piirteidensä perusteella ja saadusta jäsennyksestä tuotetaan uutta tietoa. James Frazerin The Golden Bough on tätä ryhmää kuten myös monet strukturalistiset, funktionalistiset ja psykoanalyyttiset teoriat. Romanttiset teoriat viittaavat valituksen aikaa seuranneeseen romantiikan aikaan. Näiden teorioiden (Herder, von Schelling, Nietzsche ja Campbell) mukaan myyttien herättämät tunteet ja mielikuvat ovat niiden merkityksen avain: ihmiset näkevät elämänsä ja olemassa olonsa laajemmassa kuvassa. Neljäs ryhmä on pedagoginen, jonka myyttient tehtävä on opettaa. Platonin luolamyytti lienee malliesimerkki.
Tämän jälkeen Ellwood käy läpi esimerkkejä erilaisista myyteistä purkaen niitä auki. Perinteisten (vanhojen) myyttien rinnalla paikkansa saavat kansalliset myytit ja modernit "keksityt" myytit (Tähtien sota, Taru Sormusten Herrasta). Kirjan loppupuolella on katsaus merkittäviin myyttien tutkijoihin.
Ellwood kirjoittaa selkeästi, ja asioiden jäsennys on moitteeton. Silti kirjan ote on hieman lepsu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti