Teksas palaa

Lee Child, Teksas palaa. Englanninkielisestä alkuteoksesta Echo Burning (2001) suomentanut Tero Kuittinen. Karisto, Hämeenlinna, 2014.

Teksasissa liftaava Reacher saa yllättäen kyydin kauniilta naiselta, joka haluaisi päästä eroon pahoinpitelevästä, nyt vankilassa veropetoksesta istuvasta miehestään. Mies on vapautumassa, paikallinen poliisi on miehen suvun leivissä, eikä pakeneminen huoltajuuskiistan vuoksi ole vaihtoehto. Palkkatappajaksi Reacher ei sentään suostu mutta lähtee kuitenkin tallipojaksi miehen suvun ranchille.

Ilmapiiri on kireä. Mies vapautuu ennen aikojaan mutta kuolee samana iltana. Nainen pidetetään murhasta. Reacher turvautuu suoraan toimintaan jouduttaakseen pahasti tahmautuvia tutkimuksia.

"Saatte valita", hän sanoi. "Luovutte leikistä nyt, tai sitten menette sairaalaan."

Järjestyksessään neljäs Jack Reacher -romaani noudattaa sarjan vakiintuneita puitteita. Reacher oikaisee vääryyksiä kuin maaton, kiertelevä ritari ja katkoo muutamia käsiä siinä sivussa. Lee Child ottaa joitain askeleita kohti meksikolaisten ongelmallista asemaa Yhdysvalloissa, mutta jättää saarnaamiset muille. Teksas palaa on toimiva rikosromaani.

Kovemman kautta

Lee Child, Kovemman kautta. Englanninkielisestä alkuteoksesta The Hard Way (2009) suomentanut Tero Kuittinen. Karisto, Hämeenlinna, 2009.

Entinen sotilaspoliisimajuri Jack Reacher todistaa sattumalta lunnasmiljoonan toimitusta newyorkilaisesta kahvilasta. Palkkasotilayrityksen johtajan vaimo on siepattu, eikä johtajalla tai tämän palkollisilla ei tunnu olevan vähäisintäkään käryä sieppaajista. Poliisia ei sotketa mukaan kuvioon; vuosia aikaisemmin juuri poliisien väliintulo johti silloisen vaimon kuolemaan.  Reacher suostuu auttamaan kyseenalaisen palkkasotilasyrityksen johtajaa, vaikka kuvassa on selvästi jotain pielessä heti alkumetreiltä. Iskeekö salama todellakin kahdesti samaan puuhun?

Lee Childin kymmenes Jack Reacher -romaani sekoittelee jo tutuiksi käyneistä aineksista toimivan rikosjännärin. Yhdysvalloissa asuva brittikirjailija piirtelee kevyesti kahden maan välisiä kulttuurieroja palkkasotilaiden ja tapahtumapaikkojen kautta. Reacher on kuitenkin sama miehenjärkäle missä tahansa maassa, eikä savun hälvettyä poliisille ole mitään tarvetta.

Tulilanka

Lee Child, Tulilanka. Englanninkielisestä alkuteoksesta Tripwire (1999) suomentanut Osmo Ryytty. Karisto, Hämeenlinna, 2006.

Entinen maavoimien sotilaspoliisimajuri Jack Reacher lapioi uima-altaita työkseen Key Westissä Floridassa, kun newyorkilainen yksityisetsivä ottaa yhteyttä. Reacher ei tunne toimeksiantajaa, eikä ole kiinnostunut. Kun sitten yksityisetsivä löytyy kuolleena öiseltä kujalta, Reacher kiirehtii New Yorkiin. Ennen pitkää hän sekaantuu kidnappaus- ja kiristysvyyhteen, jonka juuret juontavat aina Vietnamin sodan loppuvaiheisiin.

Lee Child kirjoittaa sujuvaa rikospulppia. Sivut kääntyvät joutuisasti, vaikka juoni hieman ontuukin.

Tappaja

Lee Child, Tappaja. Englanninkielisestä alkuteoksesta One Shot (2005) suomentanut Tero Kuittinen. Karisto, Hämeenlinna, 2010.

Lee Childin yhdeksäs Jack Reacher -romaani sijoittuu indianalaiseen kaupunkiin. Mies ampuu viisi ihmistä ruuhka-aikaan toimistotalon edustalle ja jättää jälkeensä tukun raskauttavia todisteita. Kuulusteluissa mies pysyy vaiti lukuunottamatta vaatimusta saada paikalle Jack Reacher, entinen sotilaspoliisi. Reacher saapuu kaupunkiin, mutta pitää pidätettyä yhtä syyllisenä kuin syyttäjäkin. Kun Reacheria yritetään sitten mukiloida, hän pistää isomman vaihteen silmään.

Childin tarina on rikospulppia, mutta kerronta loksahtelee kohdalleen mainiosti.  Flunssainen päivä kulkee kuin siivillä.  Kirjasta on tehty Pittsburghiin sijoittuva elokuvasovitus Jack Reacher - Tappajan jäljillä, jossa Tom Cruise näyttelee 195-senttistä ja110-kiloista miehenjärkälettä.

Painostaja

Lee Child, Painostaja. Englanninkielisestä alkuteoksesta Persuader (2003) suomentanut Tero Kuittinen. Karisto, Hämeenlinna, 2010.

Lee Childin seitsemäs Jack Reacher -romaani alkaa vauhdikkaasti. Reacher syöksyy estämään kidnappauksen ja ampuu siinä sivussa puolitusinaa poliiseja. Uhrin perhe on kiitollinen pelastajalle ja palkkaa tämän turvamieheksi. Perheen mattojen maahantuonnin takana on jotain hämärää, eikä Reacher löydä juuri uusia ystäviä.

Lee Child osaa kirjoittaa toimintajännäreitä. Painostaja kulkee vauhdikkaasti, kun Jack Reacher katkoo luita entiseen tapaansa.

61 tuntia

Lee Child, 61 tuntia. Englanninkielisestä alkuteoksesta 61 Hours (2010) suomentanut Jukka Jääskeläinen. Karisto, Hämeenlinna, 2012.

Entinen sotilaspoliisi ja nykyinen maankiertäjä Jack Reacher jää lumen saartamaan Boltoniin Etelä-Dakotaan. Häntä kuljettanut linja-auto liukastelee tieltä lumimyrskyssä, mutta matkalaiset majoitetaan boltonilaisiin koteihin. Kun poliisit varmistuvat Reacherin taustoista, hän ajautuu mukaan moottoripyöräjengin huumekauppaa vastaan todistavan silminnäkijän suojeluun. Moottoripyöräjengi asuttaa Boltonin ulkopuolella sijaitsevaa vanhaa armeijan rakennusta, mutta kukaan ei tunnu tietävän sen alkuperäistä käyttötarkoitusta. Reacher turvautuu palvelusajan yhteyksiinsä.

Child kuljettaa tarinaansa edelleen vauhdikkaasti.  Kirjan takakansi puhuu suljetun huoneen mysteeristä, mutta tapahtumat etenevät liian nopeasti sentyyppiselle murhatutkimukselle.

Kaukolaukaus

Lee Child, Kaukolaukaus. Englanninkielisestä alkuteoksesta Without Fail (2002) suomentanut Tero Kuittinen. Karisto, Hämeenlinna, 2012.

Jack Reacher värvätään Yhdysvaltain salaisen palvelun avuksi Lee Childin kuudennessa romaanissa. Hän joutuu selvittämään vielä virkaanastumista odottavaan tulevaan varapresidenttiin kohdistuvia uhkauksia. Siinä, missä erikoisagentit liittovaltion poliisista ja salaisesta palvelusta ovat kaavamaisen siviiliajattelunsa vankeja, Reacherin sotilastausta kuorii ongelman kerroksen kerrokselta.

Reacher on itsevarma. Hän torjuu syytökset ylimielisyydestä verraten itseään lakimieheen, kirurgiin ja villapaitaa kutovaan mummoon, jotka tuskin alkavat väännellä käsiään ja tuskailla vaikeuksia monimutkaisen sopimuksen, vaarallisen leikkauksen tai uudenlaisen paitamallin äärellä.

Viimeinen vieras

Lee Child, Viimeinen vieras. Englanninkielisestä alkuteoksesta The Visitor (2000) suomentanut Pasi Punnonen. Karisto, Hämeenlinna, 2012.

Viimeinen vieras on Lee Childin neljäs Jack Reacher -romaani. Yhdysvalloissa kirja julkaistiin nimellä Running Blind.

Reacher oikaisee suoraviivaiseen tapaansa suojelurahavääryyden FBI-agenttien silmien edessä ja joutuu kuulusteluihin sekä osallistumisesta järjestäytyneeseen rikollisuuteen että kahden, aikaisemmin armeijassa palvelleen naisen murhasta. Reacher täsmää FBI:n rakentamaan profiiliin murhaajasta, mutta vapautuu epäilyksistä, kun löytyy kolmas ruumis. FBI haluaa hänet konsultiksi keskelle paikallaan polkevaa tutkimusta. Edes kuolinsyystä ei olla varmoja! Lisäksi Reacher on juuri perinyt talon ja auton. Hiljaisina hetkinään hän tuskailee omistamista ja paikalleen jäämistä.

Childin kerronta kulkee edelleen moitteetta. Hetkittäin dialogi on jopa hauskaa. Reacherin ajatuksenjuoksu ja aavistukset tekevät loppua kohden pitkiä loikkia, joista lukija ei välttämättä nauti tarinan alkupuolen tapaan.

Tilinteko

Lee Child, Tilinteko. Englanninkielisestä alkuteoksesta Bad Luck and Trouble (2007) suomentanut Jukka Jääskeläinen. Karisto, Hämeenlinna, 2012.

Tilinteko on yhdestoista Jack Reacher -romaani, joita Lee Child on kirjoittanut vuosittain alkaen vuodesta 1997.

Jack Reacher tapasi kantaa mukanaan vain hammasharjaa, mutta Patriot Act -asetuksen jälkeen myös pankkikorttia ja passia. Reacher on vaeltanut Yhdysvaltoja ristiin rastiin kymmenen vuotta. Rahat ovat käymässä vähiin, kun tilille ilmestyy ylimääräinen rahasumma, joka vastaa sotilaspoliisien avunpyyntöradiokoodia. Reacher lähtee Los Angelesiin, mihin kokoontuu muutamia hänen entisiä alaisiaan. Yksi aseveli löytyy autiomaasta kuolleena, kolme muuta on kateissa. Tutkimukset perinteisin menetelmin törmäävät seinään, joten Reacher kumppaneineen joutuu turvautumaan koviin otteisiin. Aitaa kaatuu ja miestä kylmenee.

Tavatessaan entisiä kollegojaan Reacher joutuu puntaroimaan siviiliin siirtymisen vaikeuksia. Kun motelleja ja ravintoloita maksellaan, hän joutuu perustelemaan elämäntapaansa, jossa vaihtovaatteidenkin omistaminen johtaisi ennen pitkään omistusasuntoon ja veneeseen.

Terässeinä

Lee Child,  Terässeinä. Englanninkielisestä alkuteoksesta Nothing to Lose (2008) suomentanut Jukka Jääskeläinen. Karisto, Hämeenlinna, 2010.

Entinen sotilaspoliisi Jack Reacher vaeltelee Yhdysvaltoja ristiin rastiin. Coloradon osavaltiossa hän saapuu kylään nimeltään Despair. Sen ilmapiiri on tavanomaista umpimielisempi. Kahvilassa ei tarjoilla ja viranomaiset pyytävät Reacheria poistumaan kylästä samantien vedoten irtolaisuuspykälään. Tämä ärsyttää Reacheria, joka ei halua periaatteesta palata omia jälkiään. Sen sijaan hän alkaa tehdä tiedusteluretkiä Despairiin. Siellä on sairaita ihmisiä ja valtava, aidattu metallinkierrätyslaitos, joka työllistää liki kaikki kyläläiset. Yhdellä tutkimusretkellä Reacher kompastuu pimeässä nuoren miehen ruumiiseen.

Terässeinä jatkaa brittiläisen Lee Child jatkaa Jack Reacher -sarjaa. Kerronta on vauhdikasta pulppia, ja kohtaukset loksahtelevat toisiinsa melko hyvin. Reacher ei taivu eikä taitu.

Viides matkustaja

Lee Child, Viides matkustaja. Englanninkielisestä alkuteoksesta Gone Tomorrow (2009) suomentanut Jukka Jääskeläinen. Karisto, Hämeenlinna, 2011.

Brittiläisen Lee Childin kehittämä entinen sotilaspoliisimajuri Jack Reacher istuu öisessä New Yorkin metrovaunussa. Yksi kanssamatkustajista täyttää kaikki itsemurhaterroristin kriteerit. Reacher menee keskustelemaan matkustajan kanssa, mistä käynnistyy tapahtumaketju, jossa hän saa tuntea Patriot Actin, kylmän sodan ja kansainvälisen terrorismin kovat otteet.

Childin kerronta on sujuvaa ja vauhdikasta. Reacher ei takerru moraalisiin kysymyksiin tai harhaile sisäisessä maailmassaan, vaan valjastaa kaikki 125 kiloaan jonkinlaisen oikeuden ulottamiseksi sinne, minne lain koura ei yllä tai ehdi.

Tappotahti

Lee Child, Tappotahti. Englanninkielisestä alkuteoksesta Killing Floor (1997) suomentanut Jukka Jääskeläinen. Karisto, Hämeenlinna, 2011.

Lee Child, oikealta nimeltään Jim Grant, on brittiläinen kirjailija. Hän opiskeli oikeustiedettä, mutta valmistuttuaan hän päätyi tv-käsikirjoittajaksi. Parikymmentä vuotta myöhemmin hän kirjoitti ensimmäisen romaaninsa Tappotahdin. Kirja kertoo entisestä Yhdysvaltain armeijan sotilaspoliisimajurista Jack Reacherista, joka päätyy sattuman oikusta georgialaiseen pikkukylään, missä hänet pidätetään murhasta kesken aamiaisen.

Jack Reacher on kookas alfauros, jolta puuttuvat kaikki siviilien estot väkivaltaisuuksiin. Vaikka kirja on jamesbondimaista pulppia, Child kirjoittaa sujuvasti. Kohtaukset toimivat, tiedonsiirtäminen lukijalle on luontevaa, ja juonenkäänteitä ja toimintaa riittää.