Susipalatsi

Hilary Mantel, Susipalatsi. Englanninkielisestä alkuteoksesta Wolf Hall (2009) suomentanut ja jälkisanoin varustanut Kaisa Sivenius. Teos, Juva, 2011.

Hilary Mantel on brittiläinen kirjailija ja kriitikko. Hän on kirjoittanut tusinan verran romaaneja ja yhden muistelmateoksen. Hänen kymmenes romaaninsa Susipalatsi voitti mm. Booker-palkinnon, mikä ei liene aivan tavallista historialliselle romaanille. Myös Susipalatsin jatko-osa voitti Bookerin.

Susipalatsi sijoittuu Englantiin Henrik VIII:n hallituskauteen 1500-luvun alkupuoliskolle. Tudorin sukuun naitu espanjalainen Katariina päätyy Henrikin puolisoksi tämän veljen kuoltua. Perimysjärjestyksen ja perinteen vuoksi kuningas haluaa pojan, miespuolisen jälkeläisen, mutta avioliitossa syntyy vain yksi hauras tyttö. Ahkera kuningas alkaa katsella muualle.

Mantel kuljettaa tarinaansa aikakauden kuuluisimman virkamiehen Thomas Cromwellin kautta. Historia tuntee Cromwellin synkkänä hahmona, mutta Mantel maalaa hänet inhimillisemmin ja myönteisemmin värein. Cromwell on lakimies kardinaali Wolseyn palveluksessa ja käyttää mannereurooppalaisia kontaktejaan järjestellessään lainoja kauppiaille ja aatelisille (rahoitusmarkkinat määräävät kansain kohtaloita jo tuolloin). Hänen rakentamansa vastapalvelusten verkosto laajenee, ja Wolseyn jouduttua epäsuosioon Cromwell löytää itsensä hovin ja erityisesti Boleyn siskosten pauloista taistelemassa kuninkaan ensimmäisen avioliiton mitätöimiseksi. Avioero uhkaa ajaa tavalla tai toisella kiilaa Euroopan uskonnolliseen eheyteen.

Uskonnollista kiistaa Mantel käsittelee kolmella näyttämöllä. Euroopassa paavi ja keisari ovat samalla puolella, mutta edellinen on kiinni Apenniinien niemimaan sisäpolitiikassa, jälkimmäinen sidottu sotaan Itä-Eurooppaan puskevia turkkilaisia vastaan. Ranskan ja Englannin välinen ystävyys epävarmaa: taustalla kummittelee ikivanha perimyskiista ja kymmenien ja taas kymmenien vuosien sodankäynti. Samaan aikaan katolinen kirkko tiivistää rivejään Saksasta leviäviä harhaoppeja vastaan. Kirjapainot tuottavat teoksia yhä laajemmalle yleisölle, Raamattua käännetään salaa kansankielille, ja katolista kirkkoa koskeva arvostelu leviää erityisesti kaupunkien keskiluokan piirissä.

Vahvistuvan kaupan myötä talouskasvu jakaa vaikutusvaltaa uudella tapaa, sodankäynti ammattimaistuu ja yläluokan keskiaikaiset perinteet joutuvat puristuksiin. Englannissakin katolisen kirkon ote kansasta on tiukka, ja uskonnollinen kiista uhkaa jakaa yhtenäisen valtakunnan kahtia.

Kansainvälisen ja kansallisen näyttämön ohella kiistaa setvitään myös Cromwellin kotitaloudessa. Ihmiset puhuvat ja muodostavat omia käsityksiään kolminaisuusopista ja sakramenttien asemasta. Cromwell joutuu oikaisemaan lastensa ja holhokkiensa suusta kuulemiaan tulkintoja.

Jälkisanoissaan kääntäjä Kaisa Sivenius kertoo kaikkien kirjan henkilöiden olevan historiallisia. Susipalatsi ei ole kuitenkaan raskasta poliittista vuodatusta tai vuosilukuja. Toimintaa on vähän, henkilöitä on paljon ja kerronta kulkee enimmäkseen dialogina, jonka jännitteet, huumori, loukkaukset ja hienovaraiset vihjaukset ponnistavat kirjan kuvaamasta maailmasta käsin, mikä tekee kohtauksista monin herkullisin tavoin ladattuja ja mikä on varmasti edellyttänyt kirjoittajalta valtavaa määrää työtä. Vaikka kirjan kuvaama aikakausi on kaikkea muuta kuin tasa-arvoinen, tarina antaa uskottavan äänen myös naisille ja lapsille, jotka poliittinen historia on jättänyt paljolti huomiotta. Cromwellin koti ja taloudenpito on merkittävä osa tarinaa.

Hovi on täynnä juonia ja draamaa. Keskustelut ja kertojan välittämät mutta Cromwellin lausumatta jättämät ajatukset piirtävät monipuolisen ajankuvan, enkä osaa sanoa, miten historiallinen romaani voisi olla mielenkiintoisempi.