torstai 24. heinäkuuta 2014

Kyyroksen sotaretki

Ksenofon, Kyyroksen sotaretki. Kreikankielisestä alkuteoksesta Anabasis suomentanut J. A. Hollo. Johdannon kirjoittanut Edwin Linkomies. WSOY, Porvoo, 1960.

Kyyroksen sotaretki on ateenalaisen sotilaan, historioitsijan ja Sokrateen oppilaan Ksenofonin (n. 430-354 eaa) kirjoittama historiateos. Se kertoo Persian kuningas Dareios II:n pojan Kyyros nuoremman kapinasta vanhempaa veljeään Artakserksestä vastaan. Kyyros kokoaa armeijan, jossa on mm. n. 14000 kreikkalaista palkkasotilasta, ja lähtee haastamaan Persian kuninkaan armeijaa Babyloniin. Kunaksan taistelussa vuonna 401 eaa Kyyroksen armeija saa voiton persialaisista, mutta hän itse saa surmansa. Näin kreikkalaiset ovat syvällä vihollisen maaperällä ilman retken johtajaa. Artakserkseen satraappi Tissafernes onnistuu vielä kavalasti murhauttamaan kreikkalaisarmeijan päällikön Klearkhoksen ja muun päällystön aseleponeuvotteluissa. Kreikkalaiset valitsevat Ksenofonin uudeksi johtajaksi, ja tämän johdolla he lähtevät marssimaan pohjoiseen Mustanmeren rannikkoa kohti.

Kreikkalaisten marssi lumisten vuoristojen ja ahtaiden solien läpi järkytti paikallisia heimoja. Jotkut suostuivat tarjoamaan toreja sotilaiden käyttöön, mutta missä sotilailla ei ollut rahaa tai mahdollisuutta hankkia muonaa muuten, he polttivat ja ryöstivät. Paikallisten heimojen oli vaikea koota yhtä suurta armeijaa, ja missä taisteluja käytiin, heimot pakenivat raskasaseisten kreikkalaisten tieltä.

Väkirikkaammalla Mustanmeren rannikolla kuningaskunnat alkavat nähdä kreikkalaisten armeijan mahdollisuutena omiin laajenemispyrkimyksiinsä. Ksenofonin johdolla armeijat sotkeuvat politiikkaan, jossa palkkasotilaiden tulevaisuus ja palkka on aina kuitenkin epävarma. Kun ulkoinen vaara tuntuu hetkeksi hellittävän, nousevat kreikkalaisten sisäiset, heimojen väliset kiistat esiin. Lakedaimonilaisten, akhaialaisten ja arkadialaisten välille kasvaa riitoja, he tappelevat ja lähtevät osin eri teille.

Palkkasotilaat eivät ole mitään mukavaa porukkaa. Klearkhosta, joka johtaa kreikkalaisia aina Kunakseen asti, Ksenofon kuvailee näin.
Maanpakolaisena [Klearkhos] meni Kyyroksen luo; millä perusteilla hän sai tämän suostumaan ehdotukseensa, se on kirjoitettu toisaalla. Kyyros antoi hänelle kymmenentuhatta dareikkia. Nämä rahat saatuaan hän ei antautunut mukavaan elämään vaan värväsi niillä sotajoukon ja soti traakialaisia vastaan, voitti heidät taistelussa, ryösti sitten heidän maitansa ja soti edelleen heitä vastaan, kunnes Kyyros tarvitsi sotajoukkoa. Sitten hän lähti taas sotimaan kyyroksen kanssa. Näin näyttää minusta toimivan todella sotaan kiinnostunut mies, joka siinäkin tapauksessa, että hänellä on vapaa valta elää rauhassa häpeään ja vahinkoon joutumatta, valitsee sodan, huolimatta siitä, että voisi viettää huoletonta elämää, ryhtyy sotaisiin ponnistuksiin ja sen sijaan, että saisi varmasti säilyttää omaisuutensa, tahtoo ennemmin vähentää sitä sodassa. Hän tahtoi kuluttaa varojansa sotaan niin kuin joku toinen lemmitylleen tai muuhun nautintoon. Siinä määrin sota häntä kiinnosti. 
Tässä on kaukana se politiikan jatkaminen toisin keinoin, josta Clausewitz puhuu. Ylipäätään sotilaat eivät tunnu potevan tunnontuskia. Maineella on merkitystä, mutta milloin väkivalloin voidaan barbaareilta viedä karjaa, kultaa ja orjia, mahdollisuuteen tartutaan. Tämä lienee sitä erikoistumista.

Kyyroksen sotaretkeä pidetään Ksenofonin kirjoittamana. Kirjassa kertoja esittää omia arvioitaan ja samalla esittää Ksenofonin tekemiset kolmannessa persoonassa. Uskottavuuden lisäämiseksi Ksenofon on turvautunut nimimerkkiin. Hän väitti teosta Themistogenes Syrakysalaisen kirjoittamaksi. Kirja on ollut pitkään kreikanopiskelijoiden ensimmäinen kosketus muinaiskreikkaan. Se on upea, kieleltään koruton ja selkeä seikkailukertomus: Ksenofon pitää polveilevia puheita, lukee enteitä ja uhreja, käy neuvotteluita ja tekee päätöksiä. Miesten luottamus johtajaansa on ailahtelevaa, ja jumalten nimiin vannotut sopimukset paikallisjohtajien kanssa ovat epävarmoja.

Kirja jatkaa ponnisteluitani ihminen sodassa -lukuhaasteessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti