torstai 7. tammikuuta 2016

Michael Kohlhaas

Heinrich von Kleist, Michael Kohlhaas. Saksankielisestä alkuteoksesta Michael Kohlhaas (1810) englanniksi kääntänyt Frances H. King. Teoksessa Kuno Francke (toim.), The German Classics of The Nineteenth and Twentieth Centuries, Vol. IV. The German Publication Society, New York, NY, USA, 1914, s. 308-414. Project Gutenberg EBook, 2004. http://www.gutenberg.org/ebooks/12060

Patrick Süskind aloittaa romaaninsa Das Parfym (1985) eräänlaisella kunnianosoituksella saksalaiselle romantiikan ajan kirjailijalle Heinrich von Kleistille (1777-1811).
In eighteenth-century France there lived a man who was one of the most gifted and abominable personages in an era that knew no lack of gifted and abominable personages.
Aloitus viittaa von Kleistin romaanin Michael Kohlhaas (1810) ensimmäiseen virkkeeseen.
Toward the middle of the sixteenth century there lived on the banks of the river Havel a horse-dealer by the name of Michael Kohlhaas, the son of a school-master, one of the most upright and, at the same time, one of the most terrible men of his day.
Tämä virke sisältää romaanin asetelman: hevoskauppias Kohlhaas on samanaikaisesti rehellinen ammatinharjoittaja ja hirvittävä rikollinen—ja itse asiassa hänen tinkimätön rehellisyytensä ja liki fanaattinen oikeudentuntonsa ovat juurikin syynä hänen hirvittävään maineeseensa. Mainittakoon, että Kuno Francken johdannossa Goethe luonnehtii von Kleistia samaan tapaan vastakohtien kautta:
In spite of my honest desire to sympathize with him, I could not avoid a feeling of horror and loathing, as of a body beautifully endowed by nature, but infected by incurable disease.
Michael Kohlhaas kokee vääryyttä, kun paikallisaatelisen mielivalta vie häneltä kaksi hevosta ja kaikki yritykset saada korvaus lakiteitse tyrehtyvät aatelisen sukulaissuhteisiin ja byrokraattiseen hitauteen. Vilpittömät yritykset neuvotella maksavat hänen vaimonsakin hengen, kun tämä joutuu paikallisaatelisen väkivaltaisten ritarien rusikoimaksi. Koska laki ei käytännössä suojele hevoskauppiaan yksityisomaisuutta tai hänen perheensä henkeä, Kohlhaas katsoo olevansa lain piirin ulkopuolella eli "outlaw". Kun sitten hän käynnistää sisällissotaa muistuttavan väkivaltaisen oikeusprosessin, byrokraattinen koneistokin herää henkiin.
When the morning dawned the entire castle had burned down and only the walls remained standing; no one was left in it but Kohlhaas and his seven men. He dismounted from his horse and, in the bright sunlight which illuminated every crack and corner, once more searched the inclosure.  
Kirjan teema kantaa romantiikan porvarillisia tunnusmerkkejä: ahkera, rehellinen ja kaikin tavoin esimerkillinen ihminen joutuu rappeutuneen aateliston mielivallan uhriksi. Paikallisaatelinen seurueineen viettää aikansa humalaisessa ja äänekkäässä joutilaisuudessa, joka ei tunnusta aatelisaseman vastavuoroisuutta: aateluus ei ole pelkkä joukko vaatimuksia, joita voi esittää alamaisille, vaan alamaisella on puolestaan myös oikeuksia. Tarina sijoittuu juuri uskonpuhdistuksen aikaan, jolloin perinteinen yhteiskuntajärjestys kyseenalaistettiin lukuisissa talonpoikaiskapinoissa.

Romantiikan henkeä tunnustaa myös von Kleistin elämä: elinaikanaan tunnustusta vaille jäänyt taiteilija kuolee oman käden kautta 34-vuotiaana. Königsbergissä asuessaan von Kleist harjoitteli näytelmien ja tarinoiden kirjoittamista sovituksia tekemällä. Niinpä Kohlhaasin tarinallakin on esikuvansa todellisuudessa: Hans Kohlhase, 1500-luvulla elänyt brandenburgilainen kauppias, turvautui itseapuun oikaistakseen kohtaamiaan vääryyksiä, kunnes hänet teilattiin vuonna 1540. Niin se käy.

2 kommenttia:

  1. Eikös Kafkakin intoillut Kohlhaasista? Tämä on yksi niistä teoksista, joihin olen törmännyt usein viittauksena, mutta itse teosta en ole lukenut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. Myös E.L. Doctorow intoili rakentaen romaaniinsa Ragtime samantyyppisiä juonirakenteita tunnustaen von Kleistin vaikutuksen.

      Kieltämättä teoksessa on paljon panoksena ja tarina on väkevä, mutta paikoin juoni tuntuu vähän housuilulta (engl. pantsing ~ writing by the seat of pants). Joitain juttuja olisi voinut ennakoida (esim. amuletti) hieman aikaisemmin.

      Poista