Sapfolta on säilynyt lukuisten lainausten ja tekstikatkelmien lisäksi yksi kokonainen runo. Hänen tuotantonsa on kiviraunio. Palaset antavat käsityksen temppelin mittakaavasta, rakenteista, funktiosta, tyylistä, mutta lopultakin - varsinkin ilman muinaiskreikan tuntemusta - raunioissa voi vain käyskennellä kontemploiden menetyksen suuruutta. Maine, josta Sapfo antiikin aikana nautti, on paljolti mielikuvituksen varassa.
Ehkä osa runojen lumouksesta johtuu siitä, että katkelmat ovat lyhyitä ja jättävät lukijalle suunnattomasti tilaa.
MaalaistyttöSaarikoski on latonut runot nykyaikaiseen tapaan rikkoen säkeet ja säkeistöt. Hän käyttää paikoin sulkuja ehkä merkitäkseen puuttuvaa tai tulkittua sanaa kautta fraasia. Ainakin j
Ei ymmärrä vetää lievettä nilkkoihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti