Rendezvous with Rama

Arthur C. Clarke, Rendezvous with Rama (1973). Rosetta Books, New York, NY, USA, 2012.

Vuonna 2131 varoitusjärjestelmä, joka rakennettiin maahan suuntautuneiden meteoriittien tunnistamiseksi, hälyttää omituisesta aurinkoon matkalla olevasta kappaleesta. Ramaksi nimettyä kappaletta kohtaamaan lähetetty luotain tunnistaa sen 54 kilometriä pitkäksi putkiloksi, mikä herättää innostuksen vieraasta avaruusaluksesta. Paikalle kiidätetään tutkimusalus. Bill Nortonin komentama Endeavour telakoituu kappaleen kylkeen, ja käy pian ilmi, että Rama on suljettu ja itseään ylläpitävä kokonainen maailma. Ihmisten saavuttua nukkuva maailma alkaa herätä.

Arthur C. Clarken romaani Rendezvous with Rama (1973) kuvaa Nortonin miehistön vaikeuksia jäsentää täysin vierasta ympäristöä. Tarina on "kovaa scifiä" eli ilmiöt ja tapahtumat ovat palautettavissa tunnetun tieteen piiriin, ja käänteet pyörähtelevät pikemminkin fysiikan kuin psykologian varassa. Romaani ei siis tarjoile henkilöiden kehityskaarta, lopputaistelua, pääpahista tai rakkaustarinaa vaan tarkastelee pikemminkin ihmislajin käsitteellisiä ja teknisiä vaikeuksia toimia vieraassa ympäristössä, kun vakaan horisontin sijaan meri kaareutuukin tutkijoiden ylle. Mysteeri on vaikea pala purtavaksi myös poliittisesti.

The extraordinary meeting of the Space Advisory Council was brief and stormy. Even by the twenty-second century, no way had yet been discovered of keeping elderly and conservative scientists from occupying crucial administrative positions. Indeed, it was doubted if the problem ever would be solved.

Rendezvous with Rama voitti Hugo-, Nebula-, Jupiter-, Locus- ja British Science Fiction -palkinnot — ja aivan syystä. Kerronta on taloudellista, ja sen kuvaama vieraus on kiehtovaa, jännittävää ja uskottavaa samalla kertaa.