torstai 8. elokuuta 2013

Sputnik-rakastettuni

Haruki Murakami, Sputnik-rakastettuni. Japaninkielisen alkuteoksen englanninkielisestä Philip Gabrielin käännöksestä Sputnik Sweetheart (2001) suomentanut Ilkka Malinen. Tammi, Jyväskylä, 2003.

K on nuori, kaikin puolin tavanomainen mies. Hän on opettaja, pitää yllä salasuhdetta vanhempaan naiseen ja on toivottaman rakastunut entiseen opiskelukaveriinsa Sumireen, joka yrittää kuumeisesti kirjoittaa romaania. Ystävyys on molemminpuolista, mutta Sumire ei ole kiinnostunut romanttisesta suhteesta, kunnes hän rakastuu vanhempaan naiseen Miuhun. Hän siirtää kirjoittamishaaveensa sivuun ja alkaa Miun sihteeriksi.
- Muistan hyvin ensimmäisen kerran, kun tapasimme ja puhuimme sputnikeista. Sumire puhui beatnikkikirjailijoista, ja minä erehdyin sanasta ja sanoin: "Sputnik". Nauroimme asialle, ja se mursi jään. Tiedättekö mitä "sputnik" tarkoittaa venäjän kielessä? "Matkakumppania". Etsin sen äskettäin sanakirjasta. Oikeastaan kummallinen yhteensattuma, kun asiaa oikein ajattelee. Miksikähän venäläiset antoivat satelliitilleen sellaisen oudon nimen?
Sitten pienellä Kreikan saarella Sumike selittämättömästi katoaa, ja Miu kutsuu K:n auttamaan etsinnöissä. Aigeianmeren saaristossa tietoliikenteen tavoittamattomissa unet ja todellisuus sekoittuvat. Ihmiset eivät tunnu löytävän toisiaan ja paremman puutteessa täydentävät kuvaa unelmin. Tarinan Japani on yllättävän kallellaan länteen: päähenkilöiden mielenkiinto kohdistuu eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin kirjailijoihin, juomiin ja musiikkiin. Henkilöt osaavat englantia, italiaa ja ranskaa, mutta miten paljon heidän tuntemansa Eurooppa on sekin unelmien ja kuvitelmien varassa? Turistioppaissakin Kreikan saariston myytit kulkevat osana historiaa.

Murakamin haikea tarina kertoo ajelehtivista ihmisistä, jotka eivät tunne suurta sidettä sukuunsa, perinteeseen tai kollegoihinsa. Ystävyys on harvinaista matkakumppanuutta ja aina vähän epätasapainoista. Onko niin, että ihmisen osa on olla pitkälti yksin? Läheisetkin ihmiset pysyvät toisilleen vieraina, mitä kuvitelmat ja unelmat voivat näyttää kaventavan, mutta vaarana on jäädä niiden lumoihin.

4 kommenttia:

  1. Luin kuvauksesi kohdassa "Kirjoittaja" ja huomasin, että liikkeellä juuri oikealla asenteella. ;)

    Sputnikia en ole lukenut, mutta sen sijaan olen jo aikaisemmin kirjoittanut nimen muistiin Kiasmasta ostettuun muistikirjaan nimeltä "work in progress". Mihinkäs näin täydellisessä maailmassa olisi kiire?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.

      Murakamia lähestyisin Norwegian Woodin kulmasta, koska se oli parempi.

      Poista
  2. Sputnik on ihana kirja, mutta Norwegian Wood, Kafka rannalla ja 1Q84 tekivät kyllä vielä suuremman vaikutuksen (Murakamin "juoksukirja" taas oli niin eri tyyppinen ja aihepiiri minulle vieras, että siihen ei oikein voi verrata). 1Q84 lukiessa pääsin pitkästä aikaa sellaiseen lapsuudesta ja nuoruudesta tuttuun lukuflowhun, jossa oli vaan pakko käänt sivua!

    VastaaPoista
  3. Odottelen 1Q84:n kohdalla, että suomennoksen kolmas osa on tarjolla, että mahdollinen flow ei katkea. Muuten Murakami on lukujonossa melko kärjessä.

    VastaaPoista

O niin kuin oikeus

Kun entisen aviomiehen (so., ensimmäisen entisen aviomiehen) pienvaraston sisältö päätyy huutokaupattavaksi maksamattomien laskujen vuoksi,...